Alvar Aallon Sunila - arvokkaampi kuin usein muistammekaan

Kotka on lähivuosina kunnostautunut puistokaupunkina. Mitä upeimpia puistoja on rakennettu ja uusittu monta kappaletta. Kaupungissa on kuitenkin paljon muutakin esille nostettavaa. Eräs sellainen kohde on Sunila, vuonna 1938 käynnistetyn sulfaattisellutehtaan ympärille rakennettu kylä.

Sunila, jos mikä, ansaitsisi enemmän huomiota julkisuudessa. Sen muistin taas kerran, kun kiertelimme alueella Pro Sunila ry:n perustajan ja aktiivin, arkkitehti Rurik Wasastjernan kanssa. Pro Sunila on viitisentoista vuotta sitten perustettu yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on alueen ylläpitäminen ja kehittäminen. Jäin itse asiassa vielä miettimään, mikä alueen kehittymistä hidastaa. Yleisilme on siisti, ehkä pientä parannusta tarvittaisiin, mutta asukkaita on ja tehdas käy. Sijaintikaan ei ole kovin syrjässä. Onko se sitten taas rahan puuttuminen, mikä haittaa, siis sama syy kuin monessa muussakin asiassa.      

Tehtaanjohtajan asunto Kantola


Sunilasta erityisen ja arvokkaan tekee se, että asuinrakennukset ja myös varsinaisen tehtaan on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto 1930-luvulla. Alue edustaa tyyliltään funktionalismia eli funkkista. Sen ajatuksena on hylätä historian esikuvat ja löytää ratkaisuja teollistuneen yhteiskunnan ongelmiin. Form follows function eli muoto seuraa toimintoa. Funktionalismin isänä pidetään yhdysvaltalaista pilvenpiirtäjien suunnittelijaa Louis Sullivania. 

Kantola on sisustettu lähes kokonaan Alvar Aallon suunnittelmilla huonekaluilla.

 
Sunila Oy perustettiin jo vuonna 1928 seitsemän puunjalostusyhtiön toimesta. Seurasi kuitenkin monia vaiheita ennen kuin tehdasta alettiin rakentaa ja kun logo suunniteltiin, mukana oli viisi yhtiötä, mistä saatiin logoon viisi auringonsädettä. Nykyisin tehdas on yksin Stora Enson omistuksessa ja alkuperäisen logon käytöstä on luovuttu.

Tehdaspalokunnan savupiippu vaatii kunnostusta lähiaikoina. Piippu tehtiin leveäksi, koska paloletkut kuivattiin piipussa.


Alvar Aallon Sunilan suunnittelijaksi pyysi osakeyhtiön johtokunnan jäsen Harry Gullichsen, merkittävä kotkalainen teollisuusvaikuttaja. Ensimmäinen ja nykyaikaan verrattuna poikkeuksellisen pitkäaikainen toimitusjohtaja oli Lauri Kanto. Tehtaanjohtajan asuintalo nimettiin hänen mukaansa Kantolaksi. Nykyisin Kantola on Kotkan kaupungin omistama edustustila. Siihen etsitään yrittäjää. Rakennus halutaan pitää julkisena, esimerkiksi design-hotellin perustamista on mietitty. 

Tehdas työllistää nykyisin noin 300 henkilöä.


Kantola ja insinöörien rivitalo Rantala on rakennettu rannan tuntumaan, mutta entä sitten työntekijöiden asuinalue? Työnjohtajien rivitalo on nimeltään Mäkelä. Onko tämä mäessä vai mistä nimi on tullut. Kaikilla Sunilan asuintaloilla on nimensä. On Mäntylä ja Honkala, Kuusela, Juurela ja Runkola. Nämä ovat varmaankin saaneet nimensä tehtaalla käytetystä raaka-aineesta. Muita taloja ovat Harjula, Kivelä, Kontio, Karhu ja Päivölä.

Työnjohtajien Mäkelä
Kuusela on rakennettu sodan jälkeen 1947.
Lämpökeskus


Alvar Aalto suunnitteli alueelle myös lämpökeskuksen, josta on löydettävissä kaikki muissa rakennuksissa käytetyt materiaalit. Lämpökeskuksessa toimii nykyisin Kotkan korttelikotiyhdistyksen korttelikoti Alvariska.
 

Päivölässä on muista rakennuksista poiketen avoparvekkeet.

 
Kaikille ei kerrostaloasuminen sovi. Sen asian Arvar Aalto huomioi suunnittelemalla Puistolan, 12 pienen idyllisen omakotitalon alueen. Joitakin taloista on laajennettu, joten alue ei ole enää alkuperäisessä ulkoasussa, mutta erittäin viihtyisä ja hyvin hoidettu.