Ankkapurhan kulttuuripuisto

Ankkapurhan kulttuuripuisto, kuulostaako tutulta? Veikkaisin, että aika monelle ei kuulosta. Tämä vierailemisen arvoinen kokonaisuus alkoi hahmottua minullekin vasta tänä kesänä, vaikka olen kyllä liikkunut samoilla alueilla aikaisemminkin. 

Ankkapurha sijaitsee Kouvolassa, entisen Anjalankosken kaupungin alueella Anjalan kirkon läheisyydessä. Siihen kuuluu myös alue Kymijoen toisella puolella Inkeroisten kylässä. Inkeroisten alue on rakentunut paperitehtaan ympärille ja kulttuuripuistoon kuuluvalla alueella onkin nähtävissä tehtaan työntekijöiden ja insinöörien käytössä olleita asuinrakennuksia. Talot on suunnitellut Alvar Aalto. Kyseessä on siis hyvin ainutlaatuinen alue. Inkeroisissa on myös teollisuusmuseo. Kylien välillä on patosilta, jossa voi kulkea pyörällä tai kävellen. 

Inkeroisten alue: 10 Teollisuusmuseo, 12 mestaritalot, 16 isännöitsijän talo, 17 insinööritalot, 18 Arava-kerrostalot, 19 Tehtaanmäen koulu

 

Anjalan puoleinen kulttuuripuiston alue on osa vanhan, aatelisen Wrede-suvun käytössä ollutta ja rakentamaa kokonaisuutta. Alue tuli suvun omistukseen jo 1600-luvulla. Liivinmaalla käytiin tuolloin taistelu, jossa Ruotsin kuninkaalta ammuttiin hevonen alta. Apuun riensi Henrik Wrede antaen oman hevosensa kuninkaalle. Tästä kiitoksena kuningas lahjoitti Wreden leskelle suuret maa-alueet silloisen Elimäen alueelta. Suku rakensi alueelle useita kartanoita, joista Anjalan kartanosta tuli suvun pääkartano.  

Nykyinen Anjalan kartanorakennus on jo kolmas kartanon päärakennus. Ensimmäisen sijaintia ei tiedetä. Toinen tuhoutui Kustaan sodassa.


Mitä kartanon ympäristössä olevasta kulttuuripuistosta voi sitten löytää? 

Kahvit voi nauttia vanhaan viljamakasiiniin rakennetussa Makasiinikahvilassa. Se toisessa kerroksessa on näyttelytila, jossa tällä hetkellä Varpu Erosen Puutarhassa- niminen näyttely. 

Makasiinikahvila

Puistoalueita on paljon. 

Elokuussa puistossa palataan yli 200 vuoden takaisiin muistoihin, kun jokinäyttämöllä esitetään kansanooppera Kustaan sota. Esitykset alkavat 4.8. ja jatkuvat 21.8.asti. Esitys on näyttävä jo yksin sen vuoksi, että esiintyjiä on yli sata! Mittava ponnistus paikallisille laulun, tanssin ja teatterin harrastajille siis. 

Kartanon alueella on toiminnassa oleva koulu, Regina-koulu, jonka rakennus tosin on alunperin sijainnut muualla, mutta siirretty nykyiselle paikalleen. Regina-koulu on ympäristökoulu. Kouvolan kaupunki ja Nuorisokeskus Anjala tarjoavat vuosittain kaikille neljäsluokkalaisille kaksi ympäristökoulupäivää siellä.

Regina-koulun juuret ulottuvat 1700-luvulle asti. Kartanon omistajan vaimo Charlotta Regina Wrede testamenttasi silloin omaisuuttaan lasten opetuksen hyväksi. Hänen poikansa Rabbe Gottlieb perusti testamentin turvin kiertokoulun alustalaisten lapsille. Näin Regina-koulu syntyi ja aloitti toimintansa vuonna 1803. Koulussa oli myös kirjasto. Se oli Suomen ensimmäisiä kirjastoja.  

Regina-koulu

Wrede-suvulla on oma hautausmaa Anjalan kirkon takana.

Hautausmaan kappeli on vuodelta 1860.

Suvun tunnetuimpia henkilöitä on Mathilda Wrede (1864-1928), joka muistetaan vankien ja vähäosaisten auttajana. Hän syntyi Vaasassa, jossa hänen isänsä oli lääninkuvernöörinä. Mathildan äiti kuoli, kun tytär oli vasta yhdeksän kuukauden ikäinen. Perheessä oli yhdeksän lasta. Heistä vanhin, Helena otti äidin roolin uudessa tilanteessa. Perheen koti oli Rabbelungin kartanossa Myllykoskella ja siellä lapsuus sujui mukavasti. Koulunsa Mathilda kävi Haminassa yksityisessä tyttökoulussa.

Kahdeksantoistavuotiaana Mathilda pohti kovasti elämän tarkoitusta. Vaasaan saapui maallikkosaarnaaja Carl Orest. Hänen avullaan Mathilda löysi kutsumuksen itselleen. Hän alkoi kertoa uskonnosta luottovangeille, joita hänen isänsä oli ottanut kotiinsa tekemään työtä. Asiat etenivät vähitellen niin, että Mathilda pääsi vankiloihin jatkamaan työtään. Hän teki elämänsä aikana laajamittaisen työuran, minkä muistoksi Kakolan vangit tekivät hänen haudalleen Wrede-suvun hautausmaalle muistomerkin, obeliskin, vuonna 1934.

Mathilda Wreden hauta