Arktika-risteilyllä Ulko-Tammiossa

Lintujen kevätmuutto eli arktika on käynnistynyt ja hyvässä vauhdissa koleasta säästä huolimatta. Virolahden kunta järjestää jälleen arktikapäivät, mahtavan ulkoilutapahtuman kaikille luonnon ja lintujen ystäville. Päiviin liittyen lauantai-iltana lähdettiin Ulko-Tammion risteilylle katsomaan, minkä verran lintuparvia on tulossa.

Risteily tehtiin saaristoristeilyalus Charlotella. Se sopii tähän tarkoitukseen kuin nenä päähän. Taisi tosin ilmojenhaltijallakin olla osansa risteilyn erinomaisella onnistumiselle. Ilma oli tyyni ja aurinkoinen tai puolipilvinen eli sateesta ja tuiskusta ei tietoakaan. Risteily olikin loppuunmyyty.
 

Seisoimme aluksen kannella ja seurasimme retken vetäjän, lintuopas Teemu Sirkkalan ohjeita parvien bongaamiseksi. Se oli tarpeen, en nimittäin olisi ominpäin nähnyt mitään. Etäisyyksiä merellä on vaikea hahmottaa, mutta Sirkkala näki lähestyvät parvet jo kaukaa ja ilokseni huomasin, että aloin nähdä vähitellen niitä itsekin. Parvissa oli satoja lintuja. Määrä arvioidaan laskemalla ensin kymmenisen lintua ja suhteuttamalla määrä koko parven kokoon. Aika vaikeaa, mutta onnistuu enemmän lajia harrastaneelta kyllä.

Ihmeelliseltä tuntuu, miten linnut osaavat suunnistaa etelästä tänne. Vaistoon sen ilmeisesti täytyy perustua. Parvissa linnut myös vaihtavat järjestystä keskenään. Sitäkin mietittiin, miten järjestys määräytyy.
 


Ulko-Tammio on n. 1,4 km pituinen, asumaton saari 20 km päässä mantereelta. Se on osa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa. Saari on nykyisin mitä parhain retkeily- ja rauhoittumispaikka, mutta näin ei ole ollut aina. Viimeisessä sodassa Ulko-Tammiolla oli merkittävä sotilaallinen rooli. Se oli itärajamme etuvartio, jonka kautta kulkivat laivaväylät Kotkan saaristoon. Neuvostoliitto kokeili Kotkan saaristoalueen puolustusta talvisodassa hyökkäämällä Suursaaresta jään yli 6 000 sotilaan voimin.

Suomi alkoi sen jälkeen linnoittaa Ulko-Tammiota. Saaressa oli enimmillään 370 miestä ja useita tykkejä. Näistä tapahtumista on vielä jälkiä jäljellä.

Koska Ulko-Tammio on osa kansallispuistoa, sen hoidosta vastaa Metsähallitus. Saari on todella siistissä kunnossa ja se on juuri sitä puhdasta luontoa, josta Suomi tunnetaan. 

Olin jokin aika sitten kuuntelemassa kouvolalaisen Tony Tavin esitystä aiheesta "Autenttisuus on matkailun uusi musta". Tavi myy Tentsile-telttoja. Hän muistutti esityksessään siitä, miten paljon Suomessa on ainutlaatuisia asioita, varsinkin luonto, joita matkailussa olisi hyödynnettävä enemmän. Nämä asiat saattavat olla meille itsestäänselvyyksiä ja emme aina muista, miten upeita ne ovat.

Muista kulttuureista tulevat kokevat tämän autenttisuuden eri tavalla. Heille ei tarvitse välttämättä järjestää monipuolista ohjelmaa vierailunsa ajaksi, vaan matka voi koostua vaikkapa muutamasta päivästä luonnonhelmassa. 

Tämä autenttisuus toteutuu Ulko-Tammiossa, jos missä.