Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

Menneenä viikonloppuna vietettiin Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Tämä jossakin vaiheessa rakennusperintöpäivinäkin tunnettu tapahtuma on saanut alkunsa Kreikassa 1960-luvulla. Siellä havahduttiin asiaan, että kulttuuriperintö on meille kaikille tärkeää ja jokaisessa maassa ihmisten on itse mietittävä, miten perintö säilytetään tuleville sukupolville.

Tapahtuma on nykyisin Euroopan laajuinen ja sitä vietetään 50 maassa. Suomessa tapahtumaa koordinoi Suomen Kotiseutuliitto. 

Haminan Kauppiaantalomuseo täyttää tänä vuonna 175 vuotta. Juhlavuoden ja varsinkin museon tilat tuntien, mikä olisikaan parempi paikka järjestää kulttuuriympäristöpäivän tapahtuma. Luennoitsijaksi oli saatu dosentti, tietokirjailija Lassi Saressalo Turusta.

Lassi Saressalo


Hänen esityksensä otsikkona oli: Miksi kulttuuriympäristöä pitäisi suojella?  Aikaisempina vuosikymmeninä (ja joskus vielä nykyisinkin) ajateltiin usein liikemiesmäisesti, että kun sopiva tuottava tontti on olemassa, hävitetään vanhat rakennukset pois ja rakennetetaan tilalle uutta tilaa, jonka avulla rahaa saadaan hankittua lisää. Näin onneksi ei ole tapahtunut Kauppiaantalomuseossa, vaikka rakennuksesta ja henkilökunnasta aiheutuu tietenkin kaupungille kuluja.

Niin, mutta miksi kulttuuriympäristöä pitäisi suojella. Mitä kulttuuriympäristöllä yleensä tarkoitetaan? Lassi Saressalon mukaan kulttuuriympäristö on hyvin subjektiivinen kokemus, jonka jokainen saa selville, kun sulkee silmänsä ja miettii omaa kotiseutuaan kysyen itseltään: mistä minä olen kotoisin? 

On myös ihmisiä, jotka ovat muuttaneet jo lapsuudessaan usein. Millainen on heidän kulttuuriympäristönsä? Lassi Saressalo kuuluu näiden henkilöiden joukkoon. Hän kertoi isänsä olleen upseeri ja perhe asui siksi useilla varuskuntapaikkakunnilla. Nykyisin hän kokee kotiseutuympäristökseen tai kulttuuriympäristökseen punatiiliset, venäläistyyliset varuskuntarakennukset.

Kauppiaantalomuseon pihapiiriä.


Kulttuuriympäristöä pohdittaessa ei pidä unohtaa aihepiirin henkistä eli aineetonsa ulottuvuutta. Sen me jokainen muodostamme fyysisestä ympäristöstämme, kukin omalla tavallamme.

Fyysinen ympäristö on osa kulttuuri-identiteettiämme. Haminassa tämä korostuu erityisesti, koska sen vanhat rakennukset ovat oleellinen osa Suomen historiaa. Lassi Saressalo räväytti esiin ajatuksen Haminasta Suomen ainoana venäläisenä kaupunkina. Ja näinhän sen jokainen vähänkin alueen historiaa tunteva tietää olevan. Olisiko aika jo kypsä tällaisen sloganin käyttämiseen?

Kauppiaantalomuseo 175 v.


Pohtiessani kulttuuriympäristön tuntemuksen merkitystä itselleni, mieleen nousi vanha kysymys: keitä me olemme, mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa?