Haminan kaupunginmuseon Hovien helmoista – näyttely

Kävin tutustumassa Haminan kaupunginmuseon Hovien helmoista – näyttelyyn. Näyttely on alkanut jo kesäkuussa ja sitä pääsee katsomaan 29.1. asti. Näyttely kertoo kartanoiden naisten elämästä. Aihe on laaja ja näyttelyssä perusteellisesti esitelty, joten aikaa kannattaa varata. Vaikka tiesinkin asiasta jonkin verran jo ennakkoon, yllätyksenä tuli, miten paljon ajateltavaa näyttely toi mieleen.

 


Itse esittelymateriaalia ei ole mahdottomasti. Museon tilat tietenkin rajoittavat esiteltävien esineiden lukumäärää ja kun muutama huone on varattu muuhun käyttöön, näyttelyalue on nopeasti tutkittu. Mutta näyttelyteksti, joka on myös myytävänä museon myymälässä, onkin sitä kattavampi. Suosittelen tekstin ostamista, kun mieleen varmasti tulee myöhemmin kysymyksiä, joihin testistä saa vastauksia.

Näyttelyssä kerrotaan ensin yleisesti Haminan hoveista ja kartanolaitoksesta Suomessa. Hovien historia ulottuu aina 1400-luvulle asti. Tuolloin hovit olivat ns. knaapisukujen hallussa. Ne olivat sukuja, joiden ei tarvinnut maksaa veroja. Myöhemmin kartanot perustettiin Ruotsin kuninkaiden lahjoittamille maille. Lahjoitukset kohdistuivat valtakunnalle palveluksia tehneille henkilöille.

Kartanoiden historia on pitkä ja kivikkoinenkin, vaikka meidän aikamme ihmiset helposti ajattelevat, että kartanoissa elettiin pelkkää loisteliasta elämää. Tietysti positiiviseen ajatteluun kuuluu hyvin menneiden asioiden muistelu ja kertominen ja ihmiset olivat ehkä aikaisemmin vähempään tyytyväisiä kuin nykyisin. Nöyrryttiin vastoinkäymisiin, kun niihin ei itse voitu vaikuttaa ja jatkettiin sitkeästi eteenpäin.

Hovien helmoista – näyttely rakentuu Vilniemen kartanon historian varaan. Kartano on vuosisatoja vanha, mutta kiinnostavimmat vaiheet sijoittuvat viimeisen noin 150 vuoden ajalle. Näiden vaiheiden seurauksena kartano siirtyi Cleve-suvun hallintaan. Sama suku omistaa kartanon edelleen.

Svartholman linnoituksessa asuivat 1830-luvulla yliluutnantti Carl Melart ja nuori puolisonsa Katarina Melart. Heille syntyi siellä tytär Helena Emilia. Kävi kuitenkin niin onnettomasti, että perheen äiti Katarina kuoli, kun Helena Emilia oli vasta parin vuoden ikäinen. Äiti oli kotoisin pappilasta Laatokan rannalta ja hän oli saanut sieltä suuren perinnön.

Perintö siirtyi nyt pienelle tytölle, Helena Emilialle. Seurasi monia vaiheita, joiden seurauksena lopulta perintörahat käytettiin Vilniemen kartanon ostamiseen. Näin Helena Emiliasta tuli kartanon omistaja muutaman vuoden ikäisenä. Hän eli kartanossaan yli 80-vuotiaaksi asti.

Ja kyllä niihin vuosiin tapahtumia mahtui. Helena Emilia tapasi tulevan puolisonsa Zachris Cleven pääsiäisenä ollessaan 24 vuoden ikäinen. Puoliso oli häntä 18 vuotta vanhempi ja heidän tavatessaan jo professori Helsingin yliopistossa. Zachris Cleve oli Suomen ensimmäinen kasvatus- ja opetusopin professori.

Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista kaksi kuoli hyvin pienenä. Mitä perheen lapsista muistetaan? Siihen saa jokainen näyttelyyn tutustuva monta vastausta. Tunnetuin lapsista oli Gunilla Cleve, Haminan suomalaisen yhteiskoulun ensimmäinen opettaja. Hänen aloitteestaan paikkakunnalle myös perustettiin ensimmäinen Martta-yhdistys.

(Kuvalähde: Haminan kaupungin museot)