Isopuisto Kotkassa

Kävin eilen tutustumassa Kotkan Isopuistoon, kaupungin vanhimpaan puistoon. Se on Ruotsinsalmenkadun, Gutzetinkadun, Itäkadun ja Papinkadun rajoittama pinta-alaltaan noin kahdeksan hehtaarin suuruinen alue. Puisto on olemukseltaan englantilaistyylinen maisemapuisto.

Puiston historia ulottuu aina 1790-luvulle, jolloin nykyinen Kotkansaari oli Ruotsinsalmen linnoituskaupunki. Sen vanhin rakennus, ortodoksinen kirkko oli rakenteilla. Suuriruhtinas Konstantin Pavlovits oli tarkastamassa linnoitustöitä ja antoi käskyn istuttaa puita kirkon läheisyyteen. Näin puisto sai alkunsa.

Pyhä Nikolauksen kirkko on valmistunut vuonna 1801 ja on Kotkan vanhin käytössä oleva rakennus.

Ruotsinsalmen linnoituskaupunki tuhoutui Krimin sodassa 1855 lähes kokonaan. Ainoita säilyneitä rakennuksia oli ortodoksinen kirkko. Kertoman mukaan kirkon pelasti everstinleski Maria Purpur, joka seisoi kirkon ovella.

Nimensä puisto sai 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Niinä aikoina alueella oli myös tenniskenttä ja kaupunkilaiset käyttivät puistoa viljelykseen. Kun tila kävi vähiin, perustettiin siirtolapuutarhoja. Jatkosodan jälkeen puistoon laadittiin saneeraussuunnitelma puutarhaliike Onni Savolahden johdolla. Puisto on edelleen pääpiirteissään tämän suunnitelman mukainen.

Perennapenkki lisättiin puistoon vuonna 2003.

Puiston itäreunalta löytyy mielenkiintoinen Popovin patsas. Kuka oli Aleksander Popov? Hän oli fyysikko, jonka kehittämällä radiolähettimellä otettiin Suomen ensimmäinen meripelastukseen liittyvä radioyhteys. Yhteys otettiin vuonna 1900 välillä Suursaari-Kuutsalo. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat ottaneet tavaksi lakittaa Popovin patsaan vappuaattona.

Puiston uusin patsas on Virpi Kanton Elämäntanssi vuodelta 2015.