Kasvoja Kymenlaaksosta

Kymenlaakson museoissa on avattu varsin mielenkiintoinen näyttely Suomen juhlavuoden kunniaksi, Kasvoja Kymenlaaksosta, joka esittelee vuoden mittaan sata maakunnassa elänyttä ja vaikuttanutta henkilöä. Merikeskus Vellamossa on nyt mahdollisuus tutustua kahdeksaan ensimmäiseen.

Näyttelyn ensimmäinen kasvo on itseoikeutetusti 90 vuotta sitten perustetun Kymenlaakson museon perustaja, hammaslääkäri Göstä Winterbäck (1885-1959). Museo oli hänelle kaikki kaikessa. Silti hän ei omien sanojensa mukaan olisi uskonut, että vuonna 2017 puhuu meille haudan takaa. No mutta mikä ettei. Nykyaikana monet ihmiset haluavat kuulla tarinoita aikaisemmilta ajoilta ja siksi näyttely ja sen kertomukset ovat mielestäni erittäin onnistuneita.

Winterbäckin aikana museo oli Palotorninvuorella ja hänen vastaanottonsa KOP:n talossa Kirkkokadun ja Ruotsinsalmenkadun risteyksessä. Museo oli hänelle kuitenkin työtä tärkeämpi ja hän saattoikin lähteä museolle viereiseen kortteliin, vaikka asiakas istui tuolissa suu auki, jos museolta soitettiin tärkeää asiaa. Kertomansa mukaan hän myös pyysi asiakkailtaan lahjoituksia museoon, kun kokoelmia oli kartutettava.

Hän oli mukana usean yhdistyksen toiminnassa. Museonsa intendenttinä hän työskenteli yli 30 vuoden ajan.

 

Gösta Winterbäck: Museo on silkkaa iloa!


Onko tässä kuvassa komisario Palmu? Minusta vähän näyttää siltä, mutta hän on Alfons Hellström (1877-1965), mäntysuovan keksijä.

Alfons Hellström

Alfons Hellström opiskeli insinööriksi Helsingissä yliopistossa tutkien hartsihappoja. Sellaisia saadaan havupuista eli ne ja niistä jalostettava mäntysuopa ovat puunjalostusteollisuuden sivutuotteita. On hienoa, että tällainen keksintö on tehty ja jo noin sata vuotta sitten. Saippua tehdään hapoista ja lipeästä. Millaisellahan laitteistolla se on alkujaan tehty?

Nykyisin ympäristöasiat ovat tärkeitä ja teollisuudessa varmasti mietitty niin pitkälle kuin mahdollista, mutta tuohon aikaan luontoon lasketiin vielä kaikenlaista surutta. Hellströmin Enso-Gutzetilla Kotkassa tehtyjen tutkimusten tarkoituksena oli myös ympäristöhaittojen vähentäminen. Hän saavutti useita patentteja sekä Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon.


Kuinka monella on muistoja kotkalaistaustaisesta Harmony Sistersistä? Niitä olisi kiva kuulla. Pidetään yhteyttä vaikka sähköpostilla! 

Museon alakerrassa vieraat pääsevät tapaamaan vielä viittä saaristossa vaikuttanutta henkilöä.