Kesäpäivää Kaarniemessä

Aurinkoinen kesäpäivä ja ei liian kuuma. Mitä tehdä? Mahdollisuuksia on paljon. Voisi lähteä vaikka tutustumaan Kaarniemeen maaseudun rauhaan. Näin tein ja suosittelen samaa retkeä sinullekin!

Kylällä harjoitetaan hevostaloutta.

Kaarniemi on noin 200 asukkaan kylä meren rannalla Kotkassa. Se on nykyisin Kotkan itäisin kylä, mutta oli osa suurta Vehkalahtea vielä viime vuosisadan alussa. Kylän historia ulottuu 1700-luvulle asti, jolloin rakuuna Elias Sundberg osti Kaarniemen kartanon ja alkoi rakentaa kylää. Lähes kaikki kylän nykyiset asukkaat ovat hänen jälkeläisiään ties monennessa polvessa. Toki talokauppoja on tehty ja väki vaihtunut, mutta Sundbergistä polveutuvia perheitä on paljon. Nimeä on suomennettu: Salmivuori, Salmivesi ja Onnela ovat kaikki kantaisän nimen käännöksiä.

Valkoposkihanhi ovat Suomessa varsin uusi tulokaslaji. Niiden tärkein pesimäalue on Venäjällä Novaja Zemljalla. Meidän alueellemme hanhet ovat tulleet alunperin Ruotsista, jossa niitä vapautettiin hanhitarhasta.

 

Kaarniemi on sijainniltaan ideaalipaikka niille, jotka haluavat elää maaseudun rauhassa ja meren läheisyydessä, mutta kuitenkin palveluiden lähellä. Kylällä ei enää ole varsinaisesti mitään omia palveluita, ellei kirjastoautoa lasketa, mutta välimatka Karhulan keskustaan on vain viitisen kilometriä. Kyläkoulu on lakkautettu 60 vuotta sitten ja kylän lapset käyvät nyt tavastilan koulua. Sen onkin harvinaislaatuinen koulu sen vuoksi, että sitä on laajennettu toisin kuin kyläkouluille nykyisin tuppaa käymään. Kaarniemen kyläkoulu valmistui vuonna 1914. Sen suunnitteli rakennusmestari Konsta Onnela, joka on suunnitellut myös asuinrakennuksia. Koulurakennus on kokenut kaikenlaista. Se on palanut kaksi kertaa ja sitä on pommitettu edellisessä sodassa, mutta se on edelleen olemassa yksityisomistuksessa. Kerrotaan, että sodan aikana koulun opettaja Emilia Lavi asui rakennuksessa ja todisti pommitukset omasta ikkunastaan.  


Kylällä on ollut aikaisemmin myös kauppa. Kaupparakennuksessa tiedetään kuvatun haminalaisen miss Suomen ja miss Euroopan Ester Toivosen näyttelemää elokuvaa vuonna 1938. 

Kyläkauppa oli aikanaan tässä rakennuksessa.


Alkuperäistä kartanoa ei enää ole olemassa, mutta sen paikalle on hankittu muistokivi kertomaan tapahtuneesta. Kartano on sijainnut arvonsa mukaisesti kylän korkeimmalla paikalla. Tai sellainen käsitys minulle ainakin muodostui. 

Kylällä toimii Sukuseura Kaarniemen Sundbergit ry. On upeaa, että suku pitää yhteyttä tällaisella perinteisellä tavalla. Suvulla on oma vaakunansa. Sen värit ovat sininen ja punainen. Vaakunan S-kirjain tulee suvun nimen ensimmäisestä kirjaimesta. Hattu on sotilashattu ja viittaa rakuuna Elias Sundbergiin. Vaakunan taustalla oleva kalaverkko viitta merenläheisyyteen ja myös suvun sosiaaliseen verkkoon.   

Papinniittyä

Jos on kartano ollut korkealla paikalla, pellot ovat sitäkin matalammalla. Papinniityn läpi kulkee tie seurakunnan leirikeskukseen Ristiniemeen. Pelloille nousee vesi, kun meren pinnankorkeus vaihtelee, Toivotaan, että näin ei tapahtu lähiaikoina. 

Kymenlaakson maakuntakivi on rapakivi. Sitä on Kaarniemessä nähtävissä monessa paikassa.


Liekö sateisen kesän ansiota vai mistä johtuu, kasvit ovat Kaarniemessä nyt loistossaan. Kyläteitä pitkin kulkemalla pääset ihastelemaan niitä.