Mitä Kyminlinnaan tulevaisuudessa?

Kävin tällä viikolla kiertelemässä Kyminlinnan linnoituksessa Kotkassa. Paikannimi on monille tuttu. Kyminlinnassa on junaseisake ja oli aikoinaan hieno asemakin. Mutta itse linnoitus, josta paikannimi on saatu, on vieraampi. Se on ollut lähes aina Puolustusvoimien aluetta ja siksi suljettu yleisöltä. Nykyisin linnoituksen omistaa Senaatti-kiinteistöt.

Linnoituksen lännenpuoleinen portti

Linnoitus on rakennettu ajalla 1803-08 eli melko lyhyen ajan kuluessa, kun huomioidaan senaikaiset työvälineet. Valleja on 2,6 km, joten kyllä siinä on kivien siirtoon muutama työmies tarvittu.

Historia ulottuu 1700-luvun viimeisen vuosikymmenen Kustaan sotiin, joista kerroin aikaisemmin. Kun Kustaan sodan toinen meritaistelu oli käyty, solmittiin Värälän rauha. Siinä Ruotsin ja Venäjän välinen raja pidettiin ennallaan, mutta Venäjä velvoitettiin maksamaan sotakorvauksia Ruotsille. Venäjän keisarinna Katariina II pelästyi, miten käy Pietarille seuraavassa sodassa ja päätti koko Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmän rakentamisesta. Rakentamisen suunnittelun päävastuu annettiin kenraali Aleksander Suvoroville.

Näin alkoi myös Kyminlinnan rakentaminen. Linnoitus ei kuitenkaan ollut sama kuin nykyinen. Alkuperäinen linnoitus oli nykyisen linnoituksen sisällä ja siis pienempi. Siitä ei ole enää mitään jäljellä. Katariina II kuoli, tuli muutoksia ja päätettiin suuremman linnoituksen rakentamisesta.

Linnoituksen idänsuuntainen portti


Kyminlinnan linnoitusta sanotaan kaponieri- tai bastionilinnoitukseksi. Nämä molemmat ovat linnoituksen osia, joista puolustus on hoidettu eli joissa tykit ovat sijainneet. Bastioneja on viisi ja jos linnoitus ajatellaan tähdenmuotoiseksi, bastionit ovat tähdensakaroita. Niiden välissä oleva valli, kurtiinivalli oli puolustettava bastioneista käsin. Tämä on yksi linnoituksen koon määränneistä seikoista. 

Kasarmirakennus vuodelta 1810


Vallien sisällä oleva alue on pinta-alaltaan 40 hehtaaria ja linnoitus halkaisijaltaan 800 m. Rakennuksia on vähän. Suurin osa alueesta on lehtipuumetsää. Se on varmasti linnuille ja kaikenlaisille ötököille unelmaa. Kun ihmisiä ei alueella liiku, metsikkö on rauhallinen.  

Laivatykki Fregatti Mariasta vuodelta 1790.


Linnoitus on ollut vuosien saatossa jos jonkinmoisessa käytössä. Se oli

  • valmistuttuaan venäläisten joukkojen kokoontumispaikka 
  • 1918 punakaartin koulutuskeskus
  • sitä seuranneella vuosikymmenellä vankila
  • 1920- ja 30 - luvuilla inkeriläisten majoituspaikka
  • talvi- ja jatkosodassa varastotiloina
  • 1945 - 49 Merivoimien keskusvarikkona
  • 1950 Esikuntana
  • 1957 - 2005 Kotkan rannikkopatteriston käytössä
Vartiorakennus portilla

 

Mutta entä nyt ja tulevaisuudessa? Mitä käyttöä tälle alueelle voisi olla? Aihe nousee otsikoihin aika ajoin. Tutustumiskäynnillä heitettiin ilmaan ajatus luontokoulusta. Kymenlaaksosta kun puuttuu sellainen. 

Kävi miten kävi, toivoisin, että alueen käytössä tulevaisuudessa huomioidaan ja korostetaan sen ainutlaatuisuutta ja taustoja.