Pieni matka Olavinlinnaan

Kävin viikonloppuna lyhyellä vierailulla Savonlinnassa ja Olavinlinnassa. Koska ajomatka oli melko pitkä, lähdimme jo varsinaista matkapäivää edeltävänä päivänä ja yövyimme Punkaharjulla Punkaharju resortissa. Tämä osoittautui varsin onnistuneeksi valinnaksi, vaikka illat ovat jo pimeät ja paikkaan tutustuminen siten jäi vähemmälle. Punkaharju resort on suuri majoituspaikka, joka tunnettiin aikaisemmin Punkaharjun lomakeskuksena.  

 
Aluella on mökkejä "silminkantamattomiin". Kaikki siistejä ja hyväkuntoisia. Suositeltava paikka siis! 

Yövyimme uudehkossa luhtitalo Topeliuksessa. Zachris Topelius on sanonut vuonna 1875: "Varmaa vain on, että olkoonpa ilta tahi aamu, kesäyö tai auringonpaiste, maassamme ei ole kauniimpaa huvipuistoa. Ja tämä sanoo Punkaharjusta paljon. Se tietää rikkaana olemista kaikkien rikkaitten joukossa."

Teksti on edelleenkin totta. Punkaharju on upeaa seutua.

Mutta sitten itse Olavinlinnaan eli Pyhän Olavin Linnaan. Sen rakentaminen on alkanut vuonna 1475.

Pyhälle Olaville on linnassa näyttävä Ville Vallgrenin tekemä patsas. Sama taiteilija on luonut myös mm. Havis Amandan Helsingissä ja Torkkeli Knuutinpojan patsaan Viipurissa. Pyhän Olavin patsaan valmistumisvuosi ei ole tiedossa, mutta tiedetään, että patsas on ollut linnan pihalla 1912 ja pääportilla 1950-luvulla. Siihen aikaan linnaan ei ollut vielä siltaa. Kerrotaankin, että äidit käyttivät patsasta pelotellakseen lapsiaan, jotka luvatta lähtivät veneellä kovassakin virrassa linnaan: ”Sinne kun menette, Pyhä Olavi ottaa miekkansa ja sivaltaa!”.

Kun Antiikkia, antiikkia – ohjelmaa kuvattiin Olavinlinnassa, Wenzel Hagelstamilta pyydettiin arviota patsaasta. Hän ei suostunut arvioimaan patsaan arvoa, vaan sanoi, että sitä ei voi määrittää. Patsas on niin ainutlaatuinen.

 
Savonlinna tunnetaan oopperajuhlistaan. Ensimmäiset juhlat järjestettiin vuonna 1912. Niiden aikaansaaja oli tarmokas nainen, ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti Aino Ackte (1876-1944). 


Linnassa järjestetään opastettuja kierroksia ympäri vuoden. Peruskierrosten lisäksi tehdään teemakierroksia, joista uutuutena ”Pimeät kierrokset”. Niillä kerrotaan raakojakin asioita linnan historiasta. Tällaisia ovat mm. kidutukset ja taistelutilanteet. Ne ovat todellisuutta, vaikka ehkä meidän aikanamme vieraanoloisia asioita. ”Pimeälle kierrokselle” voidaan lähteä koko perheen voimin tai sitten valita K18-kierros. Mitähän se pitääkään sisällään?


Linnassa oli alun perin viisi tornia. Nyt jäljellä on kolme. Yksi torneista on tuhoutunut ruutikellarin räjähdettyä ja toinen, Pyhän Erikin torni, purettu huonokuntoisena pois. Tähden sakarat eli ns. bastionit on rakennettu venäläisellä ajalla.


Linnassa on ollut vankeja eri aikoina. Kerrotaan, että 1600 –luvulla linnaan tuotiin aatelinen vanki Joachim Mitslöf. Hän oli armeijan palveluksessa ja vaihtoi työpaikkaa aina sen mukaan, missä maksettiin eniten. Tämä alkoi kyllästyttää esimiehiä ja Mitslöf erotettiin armeijasta. Hän lusi Olavinlinnassa kolme vuotta. Koska Mitslöfin tausta oli aatelinen, hänellä oli linnassa jopa oma sali ja palvelija, mutta ei mitään käytöstapoja. Eräänä päivänä Mitslöf lahjoi vartijan ja karkasi tämän kanssa.

Erilaisia huoneita on paljon. Papin kammarin seinälle on ripustettu linnan isäntien sukuvaakunoita. Huone on varsin sopiva vaikkapa illanistuijaisiin.


Linnassa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden. Seuraava tapahtuma on Tuomaan markkinat 11.–12.12.

Kesällä 1999 Oopperajuhlilla esitettiin Faustia. Esitys oli alkamassa, kaikki oli valmiina ja sekä yleisö että esiintyjät paikoillaan muutaman hetken. Yht’äkkiä lavalle kävelee kumarainen nainen. Hän tallustelee ympäri lavaa katsellen ympärilleen. Kaikki hätkähtävät, mistä on kyse? Tätä ei oltu sovittu etukäteen. Myöhemmin keksittiin, että nainen oli Aino Ackte. Hän kävi tarkastamassa lavan ja esiintyjät, kuten omana aikanaan. Hänen pravudiesityksensä oli Faust.