Sunnuntailounaalla Seppälän lammastilalla

Bää, bää kuului jo auton ikkunasta sisään ja kovalla äänellä, kun sunnuntaina saavuimme Seppälän lammastilan pihaan. Ei ihme, että ääntä riittää, lampaita on tilalla satamäärin.

Karitsoja

Emme olleet alunperin lähteneet liikkeelle lampaita katsomaan, vaan lähiruokalounaalle, Mieleen muistui, että vastaavasta samantapaisesta reissusta Aholan tilalle on vierähtänyt jo lähes vuosi. Kylläpä aika rientääkin nopeasti. Toki lampaitakin on mukava katsella, kun niitä ei nykyisin kovin monessa paikassa näe. 

Seppälän lammastila sijaitsee Miehikkälässä osoitteessa Peltotie 30. Se on vain kivenheiton päässä kirkolta, ihan kylänraitin tuntumassa, joten kulkuyhteydet ovat hyvät. Kyseessä on Anu ja Harri Turun omistama tila, jossa on hoidettu sekä peltoa, karjaa ja hevosia ja nykyisin siis lampaita. Pääluku lasketaan uuhissa (naaraslammas) ja se on Seppälän tilalla sata.

Tilan emäntä Anu Turu

Lounas tarjoillaan vanhaan navettaan ja sen jatko-osaan kunnostetussa salissa, jonka nimi on Karitsabaari. Nimi juontaa juurensa lampolasta, jossa karitsoilla on oma ruokailupaikkansa, "baari", johon emo ei pääse. Kartisabaarin menu oli varsin monipuolinen: alkuruoaksi karitsacoctail-paloja ruokahalun herättäjiksi, vihreää salaattia, kaali coleslaw-salaattia ja lammaspalvea. Pääruoaksi nyhtökaritsaa, keitettyjä Rikkolan tilan perunoita ja uunijuureksia. Tässä vaiheessa, kun lautaset oli täytetty jo muutamaan kertaan, olimme jo varmasti syöneet liikaa. Karitsapaistia oli haudutettu leivinuunissa kymmenen tuntia ja se olikin todella maittavaa. Mutta toki jälkiruoalle aina tilaa löytyy. Se oli tällä kertaa kahvi ja kesäinen leivos.

Kartisabaarin ruokasali

 

Karitsacoctail-palat alkupaloiksi
Tarjoilupöytä

 

Tilan lampaat ovat rodultaan suomenlampaita. Se on yleisin lammasrotu Suomessa. Kun puhutaan lampaista, moni varmasti näkee silmissään valkoisen lampaan. Valkoinen onkin dominoiva väri, mutta myös ruskeita, harmaita ja mustia suomenlampaita on olemassa. Miten väri perityy, se on monimutkaista.

Anu auttaa lampaitaan karitsojen synnytyksessä ja jännittää joka kerralla, kuinka monta karitsaa syntyy ja minkä värisiä ne ovat. Hänella on kahdenkymmenen vuoden kokemus maatalouslomittajan työstä, joten osaamista löytyy. Karitsoja syntyy ympäri vuoden. Seppälän tilalla korostetaan eläinten erinomaisen hyvää hoitoa. Ihmiset saattavat pitää lammasta helppohoitoisena ja "harmittomana" eläimenä, mutta näin ei ole. Lampaat tarvitsevat jatkuvaa hoivaa ja huolehtimista. Suurin uhka lammastilalla ovat petoeläimet.  

Lampaat ovat laumaeläimiä.

Tilalla on myös puoti nimeltä Villataivas, jossa myydään Anun ja hänen äitinsä valmistamia tuotteita. Raaka-aineet tuotteisiin saadaan tilan lampaista. Myynnissä on taljoja, erilaisia neuletuotteita sekä villalankaa. Myös ruokatuotteita on myynnissä. Ostin lammasryynimakkaraa. Enpä muista sellaista ennen syöneeni, mutta oli niin hyvää, että taidan ostaa toistekin.

puoti Villataivas


Turut järjestävät lammasaterioita tilallaan kerran kuussa. Seuraava ateria lauantaina 23.9. Ajankohtaiset tiedot löytyvät parhaiten tilan fb-sivulta. Aterioita valmistetaan tilauksesta ryhmille muinakin aikoina.