Svinhufvudin Kotkaniemessä

Presidentivaalit ovat tässä kuussa ja moni varmasti jo miettii omaa ehdokastaan. Vaan oletteko tienneet, että meidän alueeltamme Kaakkois-Suomesta on valittu Suomen presidentti. Hän oli Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944) Luumäeltä. Svinhufvud oli Suomen kolmas presidentti vuosina 1931-37. Hänet tunnetaan myös nimellä Ukko-Pekka.

Viime vuoden lopussa tarjoutui tilaisuus päästä tutustumaan Svinhufvudin kotitaloon ja kotimuseoon Kotkaniemeen. Se sijaitsee Luumäellä Kivijärven rannalla. Kotkaniemi on maatila, jonka päärakennus on valmistunut vuonna 1898 ja remontoitu nyt vuonna 2017 vastaamaan sitä aikaa, kun presidentti Svinhufvud, vaimonsa Ellen sekä heidän kuusi lastaan elivät siellä. Rakennus on vielä kalustamaton, mutta aukeaa yleisölle kalustettuna keväällä 19. toukokuuta.

Kotkaniemen päärakennus Salpausselän harjulla.

Rakennuksen suunnittelijaa ei varmuudella tiedetä, mutta on arveltu, että sen on suunnitellut myös Sibeliuksen Ainolan suunnitellut Lars Sonck. Ainolassa ja Kotkaniemessä on yhdennäköisyyttä, joten näin varmasti voi ollakin.

Svinhufvudit ostivat Kotkaniemen tilan vuonna 1908. Se tuli heille ikäänkuin työn kautta. Helsingin yliopistossa oikeustieteitä opiskellut Svinhufvud sai viran Lappeen tuomiokunnan kihlakunnantuomarina. Samaa tehtävää oli hoitanut aikaisemmin laamanni Alfred Thome, joka oli rakennuttanut Kotkaniemen. Thomen kuoltua tuomarin paikka tuli hakuun ja myös tilalle tarvittiin uusi isäntä. 

Kun Kotkaniemi ensi keväänä avataan yleisölle, rakennuksen yläkerrasta on mahdollista vuokrata kokoushuoneita koulutuksiin, palavereihin yms. Kokoushuoneiden nimet ovat Käräjätupa ja Siperia. Ensimmäinen nimi on helppo ymmärtää, kun tietää rakennuksen historiaa, mutta miksi Siperia?    

On olemassa sanonta "Siperia opettaa". Se tarkoittaa tilannetta, jossa jokin asia on jouduttu oppimaan yrityksen ja erehdyksen kautta. En tiedä, kävikö Svinhufvudille koskaan näin, mutta Siperiaan hän joutui lähtemään Kotkaniemen ovesta lähes kolmeksi vuodeksi. Svinhufvud vastusti venäläistä sortovaltaa. Yhteistyö venäläisten viranomaisten kanssa ei sujunut ja niin hänet karkotettiin poliittisesti epäluotettavina pidettyjen henkilöiden karkotuspaikkaan syksyllä 1914.

Miten nykyihminen viettäisi aikansa tällaisessa karkotuspaikassa. Arvaan, että tuskin ainakaan samalla tavalla kuin Svinhufvud teki. Hän oli intohimoinen luontoihminen ja käytti aikansa metsästykseen, kalastukseen ja luontoon tutustumiseen yleensäkin. Ellen vieraili miehensä luona Siperiassa muutamia kertoja.  

Karkoitus päättyi kevättalvella 1917 Venäjän vallankumoukseen. Tällöin Svinhufvudin kerrotaan menneen poliisiasemalle ja ilmoittaneen "Se, joka minut tänne lähetti, on vangittu. Minä lähden nyt takaisin kotiin."

Näkymä Kivijärvelle salin ikkunasta. Svinhufvud vietti hetken jos toisenkin kalastaen Kivijärvellä.

 
Elämä Kotkaniemessä oli köyhää karkotusvuosina. Ellen perusti täyshoitolan tulojen hankkimiseksi. Hänellä oli myös hyötypuutarha, joka on nyt kunnostettu alkuperäiseen 1930-luvun mukaiseen asuun. Svinhufvudit olivat muutenkin tarkkoja ja säästäväisiä rahankäytössä. Presidentti kulki tilallaan aina arkivaatteissa, jotka olivat usein kuluneita ja paikattuja. Hänen kerrotaan neuvoneen vieraitaan tulemaan kyläilemään vanhassa puvussa ja kun vieras saapui, tokaisseen "Eikö ollut huonompaa?".

Kun Svinhufvud palasi Siperiasta, Kotkaniemen jatko hänen omistuksessaan oli vaakalaudalla. Usein sanotaan, että kun autat toista ihmistä ja olet ystävällinen, apu tulee myöhemmin takaisin moninkertaisena. Näin kävi nytkin. Koko perhe sai huokaista helpotuksesta, kun tuli ilmi, että ystävät olivat keränneet lahjavaroja niin paljon, että Kotkaniemen velat voitiin maksaa pois.

Ukko-Pekka Kotkaniemensä salissa.

 

Ellen Svinhufvudin hyötypuutarha. Tilalla oli myös kanoja, hopeakettuja, kaneja ja lampaita.
Kotkaniemen portilla on renkitupa ja kolme aittaa. Niitä on mahdollista vuokrata kesällä pop up-myyntiin tai käsityöläisten työskentelytiloiksi.

 

Päärakennukseen avataan keväällä Ellen-niminen kahvila. Kotkaniemi-säätiö hakee rahoitusta kahvilan kalusteiden hankintaan Mesenaatin kautta. 

Kotkanimen osoite on Itsenäisyydentie 799. Itsenäisyydentie avattiin vuodenvaihteessa. Se on 10 kilometrin matka entistä 6-tietä Taavetista Lappeenrantaan päin. Tien varrella on monta Suomen itsenäisyyteen liittyvää kohdetta: Taavetin linnoitus, Luumäen kirkonmäki, Vapaussodan muistomerkki, Oikeustaistelun muistomerkki, Kivijärven pato, Salpa-asema ja Kotkaniemi. Tutustumisen arvoinen kokonaisuus kaiken kaikkiaan.