Viidankankaan kaivaukset

Arkeologi Paula Kouki esitteli Viidankankaan yleisökaivauksia Haminan kaupunginmuseon vintillä tällä viikolla. En voi sanoa, että olisin koskaan ollut kovin kiinnostunut arkeologiasta tai kivikautisista jutuista, mutta kun tiesin Paulan taitavaksi esiintyjäksi, päätin lähteä kuulemaan, mitä hän on löytänyt. Asiansa osaavia ihmisiä on aina mukava kuunnella, eikä minun tarvinut pettyä. Kerronta oli sujuvaa ja huomasin, että en tiedä tällaisista asioista paljoakaan. Ehkä en sen takia ole osannut kiinnostuakaan.

Viidankangas on alue Haminan Metsäkylässä. Siellä tiedetään olleen pitkäaikaista asutusta varhaiskampakeraamiselta kivikaudelta varhaiseen metallikauteen. Nämä kaudet ajoittuvat ajalle 4200 - 500 eKr. Nyt tutkitun alueen on löytänyt paikallinen harrastaja Seppo Kallio 10 vuotta sitten. Alue on ollut aikanaan merenlahden äärellä, vaikka se nyt ei ole rantaa lähelläkään. Vesi on ollut nykyistä vedenpintaa 15-25 m korkeammalla.

Mikä kivikausi on? Se on ajanjakso ihmisen historiassa, jolloin ei vielä osattu hyödyntää metalleja. Elämä on ymmärrettävästi ollut ihan erilaista kuin meidän aikanamme. Suurin osa ajasta on varmaankin mennyt ruoan hankintaan ja luonnonvoimista selviämiseen. Kekseliäisyyttä on tarvittu. Kuka tietää, vaikka jotkin sen aikaisista päätelmistä olisivat säilyneet meidän aikaamme asti.

Yleisökaivauksilla oli joka päivä noin 10 osallistujaa.


Kaivaukset tehtiin viime elokuussa Kymenlaakson rahaston tuella. Sillä saatiin palkattua kolme ammattitaitoista työntekijää ja kaiken muun työn tekivät vapaaehtoistyöntekijät. Työ kesti viikon. Se päästiin tekemään aurinkoisessa säässä, vaikka ennusteet ensin lupailivat muuta. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan nyt on vuorossa löydösten tutkiminen. Siihen tarvitaankin pitempi aika.

Tutkittavan alueen pinta puhdistettiin ensin. Sen jälkeen otettiin käsittelyyn 5 cm paksuisia kerroksia. Hiekka otettiin kerroksesta ämpäriin ja seulottiin, jotta pienimmätkin löydökset voitiin huomata. Aluetta tutkittiin 30 cm syvyyteen asti ja sitä laajennettiin muutaman kerroksen tutkimisen jälkeen löydösten perusteella. Nykyaikaista teknologiaa hyödynnettiin niin paljon kuin se vaan oli mahdollista.

Kivikautista asumusta. Huomattavaa on, että rakennelmassa ei ole hormia eikä savupiippua. Savu on tullut ulos ylhäällä olevasta aukosta.

 
Mitä sitten löytyi? Löydöksiä on 639 kappaletta. Niistä eniten, noin puolet, on kvartsi-iskoksia. Ne ovat kvartsiesineiden valmistuksessa syntyneitä kvartsin palasia. Paula kertoi, että yleensä kivikautisia asuinpaikkoja tutkittessa eniten löydetään palanutta luuta. Kun nyt ei näin käynyt, voidaan päätellä, että tutkittu alue on voinut olla kivisepän työpaja.

Kivikaudella eläneiden ihmisten luut ovat maatuneet jo ajat sitten, mutta jos luu on palanut, se voi säilyä meidän aikaamme asti.

Saviastian palasia löytyi 135 kappaletta. Ne ovat kuviointinsa perustella tunnistettavissa kampakeraamisen ajan esineksi.

Lisäksi löytyi palaneita luita, muita kivilajeja, piikiveä ja kaksi saviesinettä, joita ei vielä ole tunnistettu. Löytyi myös kaavin, jolla on puhdistettu nahkaa ja nuolenkärki.

Saviastian palasia


Löydösten tutkimista siis jatketaan. Kaivauksista tehdään näyttely kaupunginmuseoon. Se avautuu vuoden päästä syksyllä. 

Sitä ennen Paula kertoo kaivauksista vielä Merikeskus Vellamossa 7.12. klo 17. Suosittelen!