Käsitöihin hurahtaneen viikonloppu ilman oikeaa kättä

Ompeluun ja käsitöihin hurahtaneen viikonloppusuunnitelmat olisivat olleet seuraavanlaiset;

Oi, kuinka ihanaa. Nyt on aikaa kouluprojektien alta kaivaa kotona ideoimani kaavat, ohjeet, paperit ja kankaat. Sakset käteen ja hommiin. Ompelukoneenkin voisi puhdistaa, niin olisi kiva aloittaa uusi projekti. Aika monta ideaa on päässä, mistähän sitä alottaisi? Lähdetäänpä järjestyksessä kokoamaan vaatekappaletta kerrallaan ja tehdäänpä samaan syssyyn nuo kaverin verhot valmiiksi. Muutama paikkausoperaatiokin on tehtävä, jotka ovat nopeita samaan syssyyn kun ompelukoneen laitan keittiönpöydälle, asettelen tarvittavat tarvikkeet sen viereen ja aloitan intoa puhkuen. Rentouttava viikonloppu, jonka lopputuloksena olisi muutamakin idea valmiina.

Mutta eihän ne suunnitelmat aina niin mene.

Sen sijaan, että olisin rentoutunut tekemällä, on nyt rentouduttava istumalla ja olemalla. Kaaduin kirjaimellisesti nenälleni ja nenä sanoi ruks. Silmälasit vierähtivät silmiltä eteeni ja tapahtuma meni yhtä nopeasti, kuin nousin ylös. Ok, ei kipuja. Muutama askel ja silmät alkoivat vuotaa vettä ja nenää särki. Eikun kylmää kasvoille ja hetken päästä käsi alkoi oikuttelemaan. Olin siis samassa rytäkässä onnistunut, jotenkin taituroimaan käteni niin, että se mitä luultavammin tärähti. Seurataan viikonloppu ja toivotaan, että se oli vain se tärähdys.

Ja minkä käden. Tietysti oikean käteni. Vannoutunut oikean käden käyttäjä ja nyt täytyisi pärjätä hetki ilman ja lepuuttaen. Mitä siis käsitöihin hurahtanut tyyppi tekee viikonlopun ilman oikeaa kättään?

Tietysti taituroi vasemmalla kädellä leikaten tilkusta kolmion muotoisen liinan tukemaan kipeää kättä. Kettuuntuneena piirtelee tietokoneella suunnitelmia ja ideoita ylös. Onhan sekin miellyttävää hommaa, mutta kun ideoita on jo sen verran paljon, että haluaisi tehdä niitä niin sanotusti "pois alta". No ei mahda minkään. Käsi ei nouse, sormiin koskee, joten on vain myönnyttävä ja antaa kropan levätä tärskyn aiheuttamista kivuista. 

Käsityöihmisen viikonloppu ilman oikeaa kättä on kyllä ihan kurja juttu. Ajatuskin oikean käden kokonaan menettämisestä olisi kyllä ihan kamala. Onneksi niin ei tapahdu ja toivotaan tosiaan, että tärähdys on tämän käden syynä. Murtunut se ei onneksi ole. Huh.

Mutta varokaa ihmiset tuolla ulkona ja pitäkää varanne kävellessä. Siellä on liukasta!