Maailman ihanin kirjahylly ja muutama sana minimalistisesta elämäntavasta

Facebookin kirppariryhmistä bongaa aina jotain mielenkiintoista, mutta itse en ehdi ikinä laittaa av,yv,varaan,otan,viesti laitettu, eiku mitä tähän pitää laittaa? - En edes yhtäkään noista. Mutta tällä kertaa onni suosi ja sain kauan haaveilemani kirjahyllyn somistamaan tönkköä olohuonetta.

Todella ihanaa kun vastasitte ja ajattelinkin aloittaa juttusarjan, jossa kerron tästä omasta tavaranhävitysoperaatiosta.

Muutama päivä takaperin minua haastateltiin Uutisvuoksen lehteen minimalistisesta elämäntavasta. Kyselin instagram-tarinan puolella kiinnostusta aiheeseen myös blogin puolella ja sitä löytyi! Todella ihanaa kun vastasitte ja ajattelinkin aloittaa juttusarjan, jossa kerron tästä omasta tavaranhävitysoperaatiosta. Esimerkiksi, miten elää pienellä tavaramäärällä, onko siitä hyötyä ja mitä minimalismi on minulle. 

Mutta ennen kaikkea itselläni on tähän ajatuksena kulutuksen vähentäminen tavalla tai toisella.

Äärimmilleen en halua minimalistiä viedä, mutta mielestäni jokaisella on oma henkilökohtainen tila tai tarve tavaroille. Kuinka paljon tavarat mahtuvat ajatuksiin tai kuinka paljon ne tuovat elämässä kuormitusta. Se on jokaisella omanlaisensa ja niin sen kuuluukin olla. Mutta ennen kaikkea itselläni on tähän ajatuksena kulutuksen vähentäminen tavalla tai toisella. Sitä haluan ennen kaikkea jakaa.

Pienin hiljaisin askelin. Samalla saaden yllättäviä ahaa-elämyksiä, joista kerron myöhemmin.

Eilen minä kuorin perunoita makkarasoppaa varten, miehen ahertaessa uuden ihanan kirjahyllyn kanssa ja vaihtaen olohuoneeni järjestystä avarammaksi.

Eilen minä kuorin perunoita makkarasoppaa varten, miehen ahertaessa uuden ihanan kirjahyllyn kanssa ja vaihtaen olohuoneeni järjestystä avarammaksi. Sen jälkeen sain asetella muutamia koriste-esineitä, joita omistan paikoilleen hyllyyn. Niitä on vain muutamia, enkä enempää toistaiseksi tunnu tarvitsevan.

Tarvitseeko aina tarvita jotain? - Mietitään sitä myöhemmin.

Jonna