Jouluksi kotiin

Huh mikä viikko takana! Viimiset päivät hujahti kampuksella aamusta iltaan ja yhtä salsatuntia lukuunottamatta ei tullu muuta tehtyä ku opiskeltua. Maanantain kuormitusfysiologian uusintakokeista tärähti molemmista kympit ja eilisaamun anatomian kokeetki meni ihan ookoosti, eli hyvillä fiiliksillä joululomalle :) Italiaanoilla oli tosin bileet meillä torstaina eli nukkumisesta oli turha haaveilla, enkä ole muutenkaa malttanu nukkua vähään aikaan. Eilisten kokeiden jälkeen suuntasinkin väsymyksen ja jännityksen sekaisissa fiiliksissä lentokentälle ja lensin Berliinin kautta sateiseen Suomeen. Tosi jännä ja kutkuttava fiilis oli tulla kotiin. Kaikkialla on niin hiljasta, ja jo istuutuessa suomituristien täyteiseen koneeseen muisti taas, miten hiljasia ja varautuneita luonteita me ollaankaan :D Heti tunsi, miten se itseään vähättelevä ja matalaa profiilia pitävä "suomiminä" alkoi puskea esiin. Päätin pitää visusti kiinni mun espanjamoodista, eli moikata rappukäytävässä leveällä hymyllä naapureita, hymyillä vastaantulijoille lenkillä ja jutella tuntemattomille.

Viitisen tuntia kerkesin nukkua ennenku piti heräillä ohjaamaan spinninkiä mun entiselle työpaikalle ja lähisalille. Miksailin biisilistat valmiiks yöllä koneessa mun vanhoista spinuohjelmista. Olipas kiva olla jumppapirkon trikoissa, nähdä mun vakkariasiakkaita ja tykittää tuttuja biisejä muutaman kuukauden tauon jälkee, kovasta univajeesta ja flunssasta huolimatta. Muutosta rakastavana luonteena tämmönen keikkatyö sopii mulle kyl kaikkein parhaiten. Kolme kuukautta epämukavuusalueella hengailun jälkeen tekee hyvää olla hetki tutulla ja turvallisella mukavuusalueella. Tuntuu et joku muu kannattelee tätä elämää mun puolesta, niin kevyt ja helppo olo. Tuntuu hyvältä olla kotona! :) (JA LOMALLA!!)