Kuulumisia

Mulle selvisi alkuviikosta, että mun joululoma piteni viikolla! BUJAA! Alunperin luulin siis voivani lomailla vaan kaks viikkoa, mut koska mun ei tarvi mennä extrakokeisiin, pääsen lähtemään jo 18. päivä joulukuuta ison anatomian kokeen jälkeen. Huomenna se oliski enää tasan kuukausi jälellä ennen lomaa! Buukkasinki uudet lennot samantien. Menipä yhet lennot hukkaan, mut nyt on kyllä sen arvonen juttu. Näillä näkymin meen Suomeen seuraavan kerran vast Juhannuksena, eli nyt otetaan joululomasta kaikki irti :)

Alotin tällä viikolla vihdoin salsatunnit! "Vihdoin" koska vaikka kaks kuukautta ei ole pitkä aika, tää on ollu suunnitelmissa tulopäivästä asti. Käyn keskustassa U!Dance -tanssikoululla tanssimassa kuubalaista salsaa kuubalaisen naisopettajan tunneilla. Ihanaa että täällä voi näin päästä pikkusen lähemmäs Kuubaa! Tuttuja biisejä tuli läpi tunnin, ja mieleen tuli kaikki ne bileet, keikat ja tanssitunnit Havannassa tammikuussa. Tän koulun sisäänkäynti on pienellä nätillä sisäpihalla tosi syrjässä keskustassa, ja hirveen kodikas paikka. Niket on toiminu tunneilla ihan hyvin, mut pitää vissii lähtä korkkariostoksille...

Italiaanot kävi eilen kattomassa Real Madridin peliä (koripallo) yhellä isolla stadionilla, ja sinne julistettiin jo paljon ennen peliä valmiustila terrori-iskujen varalle. Solin aukiolla näkyy Ranskan lippuja ja mustat nauhat niiden päällä. Täällä kaikki maailmalla tapahtuva tuntuu jotenki olevan niin paljo lähempänä paitsi konkreettisesti, myös ajatuksen tasolla. Just yhtenä päivänä luin vilaukselta facebookista erään costaricalaisen ystävän laittaman linkin kautta, kuinka tuhansia laittomia kuubalaispakolaisia oli jääny kiinni Costa Rican hallitukselle Nigaraguan puolella. Tuntuu, että täällä oon paljon enemmän perillä kaikesta mitä maailmalla tapahtuu ku koskaan aikasemmin, lähinnä varmaan siks että täällä ollessa kaikki tän tapanen info tuntuu jollain tasolla "läheisemmältä" ku aikasemmin kotisuomen kuplassa. Asiat kiinnostaa enemmän.

Eilen illalla kun tulin keskustasta kotiin päin, törmäsin bussissa meidän aikasempaan vuokraemäntää aka hostäitiin aka Nanaan. Ihana, herttanen ja menevä pikkurouva joka juoksee teattereissa ja tanssitunneilla ja kokkaa törkeen hyvää paellaa. Oli hauska höpöttää sille kuulumisia ku tunnetaan kuitenki aika hyvin ja oltiin Karon kanssa ne ensimmäiset 5 madridviikkoa sille ku omia lapsia. Sain heti kuulla miten mun espanja on parantunu. Hauska tunne ku puhuu ihmiselle, kelle ei ole puhunu vähää aikaa, ja huomaa iteki miten paljo helpompaa (ja nopeempaa) puhuminen taas on. Jotain on siis tapahtunu! Ihanaa ku on pystyny rakentamaa tänne jo erilaisia ihmissuhteita ja tietää että on joku paikallinen, jolle voi aina soittaa. Airbnb:n kautta voi siis saada muutakin, kuin katon pään päälle :)

Tää viikonloppu menee vauhilla isojen koulutöiden kanssa, mut lauantaina ois mahdollisesti edessä Ikean reissu ja kokkailua tyttöjen kanssa. Pitäis saada tänne mun "yksiöön" vähä väriä ja uutta ilmettä! Jännä et vaikka ei omasta mielestä tunnu yhtään pysyvältä tää asumisratkasu/maavalinta, on se silti jollain tasolla toistaseksi pysyvää. Muuttaminen ei kyllä tule tapahtumaa ennen ens kesää jos silloinkaan, ja näitä kamoja en mielelläni roudaisi enää takasin Suomeen ihan heti, eli siinä mielessä oon nyt ankkuroitunu tähän osotteeseen. Toistaseksi ;)