Midsummer

Tänä kesänä juhannus vierähti tuttuun tapaan mökillä saaristossa. Meidän suvulla on oma pieni saari puolen tunnin venematkan päässä Kotkansaarelta, ja siellä on vietetty kesäviikonloppuja niin kauan kun muistan. Veneily, meri, puusauna ja ulkona kokkailtu ruoka on suomikesää parhaimmillaan. Viimeisimmät kesät on tehty töitä niin paljon, etten kauheesti ole tästä kaikesta päässy nauttimaan. Jos saisin valita löydänkö kesäisenä lauantai-iltana itseni baarista vai mökiltä iltauinnilta, ei tarvisi kauaa miettiä. Merivesi ja aurinko tekee hyvää iholle ja nollaa pään sata kertaa paremmin kuin humalainen baarireissu.

Näistä kuvista kyl huomaa, ettei kauheesti tullut kesäkuun aikana nukuttua :D Työmäärä ja univelat on aina luettavissa mun kasvoilta. Jos nää kuvat olisi otettu heinäkuun lopulla, olisi näky aika hurja. Muistan olleeni jo tuolloin tosi väsynyt ja miniloman tarpeessa, ja vasta oli 1/3 työputkesta takana. Kahden päivän loma mökillä teki hyvää, ja taas jakso painaa ilman vapaita :) Toivottavasti jatkossa ei tarvi ajaa itseään ihan yhtä loppuun töiden osalta. Terveys pitäisi kuitenki olla aina se ykkösjuttu.

Mulla ei ole koskaan ollut kotikotina sitä idyllistä omakotitaloa esikaupunkialueella, vaan lapsuudenkoti on jo pitkään muodostunut monesta eri osotteesta. Mun omaisuus on aina ollut ripolteltuna useampaan kuin yhteen paikkaan, ja paikkoja jossa voin sanoa olevani kotona, on monta. Mökki on kuitenki ollut pienestä asti se yksi ja sama koti ja pakopaikka maailmalta ja kiireiltä. Se on se mun pysyvä lapsuudenkoti :) Kun viilettää paljon ulkomailla ja reissaa ympäriinsä, on hyvä olla täällä kotisuomessa paikka, joka on ja pysyy. Jotain pysyvää on hyvä olla, vaikkei pystyisikään asettumaan mihinkään. Tää on ikäänkuin mun tukikohta, joka pitää huolen siitä, että Suomeen on päästävä edes hetkeksi joka kesä.