Hmmmmm

Istuskelen tässä rappusilla, jotka johtavat keskikerroksesta yläkertaan. Istuskelen tässä ja odotan, että kuopuksen hiljenisi. Siis nukahtaisi. Nukkumaanmenot ovat olleet hänen kanssaan kesän ajan hieman haastavia. Oikeastaan reissusta saakka. Kreetan reissusta. Siitä joskus toiste, mutta tässä istuskellessani tuli vaan mieleen kysymys itselleni; Miksen ole kirjoitellut mitään kesän aikana? - En nimittäin tiedä miksen. 

Bloggaaminen on ollut mulle viime vuoden loppupuolelta saakka aikamoinen henkireikä. Niinkuin itselleni kirjoittaminen on ollut sitä jo teini-iästä saakka. Mikä tässä kesässä on ollut poikkeuksellista? Miksi ei ole ollut mitään kirjoitettavaa? Onko se hyvä vai huono juttu? Tästä huomaa hyvin mun pään sisäisen rakenteen. Siellä raksuttaa aina. Ja, jollei raksuta, se kehittää kyllä äkkiä jotain raksutettavaa. Eihän sillä oikeastaan ole mitään väliä miksi en ole kirjoittanut. Satun vaan pitämään asioiden syvällisestä pohdiskelusta ja analysoinnista. Minut tuntevat varmasti hymähtivät äskeisen lauseen kohdalla ja miettivät mielessään "no sit sherlock". Joo. Välillä tää vähän tuskastuttaa itseänikin. Mut minkäs sitä itselleen voi. Pitää pohtia, jos pohdituttaa.

Huhtikuu oli tosi rankka. Remontin, töiden ja arjen kombo vei mehut täysin. Toukokuun odotin oikeastaan vaan lomaa ja yritin ladata akkuja. Kesäkuun alku lomailtiin poikien kanssa. Hengitettiin. Ennen kesäkuun puolta väliä tapasin ihanan miehen ja sit myö oltiinkin poikien ja siskon kanssa siellä Kreetalla. Ja heinäkuu? No, tää on vaan kadonnut. Tälle ei oo mitään järkevää selitystä. Tavallaan. Tosin onhan tässä reissattu minkä verran pystytty ja jaksettu. Tutustuttu.  Vietetty laatuaikaa eri kokoonpanoin. Sellaista kaikenlaista mitä nyt lomailijat tekee.