Isänpäivä

Isänpäivä ei ole koskaan ollut minun perheessäni sellainen, että siihen valmistauduttaisiin jotenkin ihmeellisesti. Kun olin pieni, askartelimme aina päiväkodissa tai koulussa jotain isänpäivään liittyvää. Vietin mahdollisuuksien mukaan isänpäivät isäni kanssa ja silloin kun vanhempani olivat vielä yhdessä, olimme kaikki yhdessä. En muista, että olisimme tehneet mitään erikoisia aamiaisia tai ostaneet lahjoja - päivän missio oli "vain" olla yhdessä isän kanssa. Mun mielestä niin sen kuuluukin mennä. Että yhdessäolo on se "lahja". Lasten askartelujen lisäksi.

Niin kauan kuin minulla on ollut omia lapsia, olen joka vuosi ostanut poikien isälle jonkun pienen lahjan - tyynyliinan, t-paidan, taskumatin tmv. Isänpäivään valmistautuminen meni tänä vuonna sattuneesta syystä hieman erilaisissa tunnelmissa kuin aiempina vuosina. Isänpäivä tuli ihan yllättäen ja pää löi ihan tyhjää. Onneksi Pinterest pelasti ja sieltä saadun inspiraation tuloksena lasteni isälle syntyi mielestäni aika hieno taulu. Kehykset vaan jäi vielä puuttumaan, mutta ehtiihän ne ostaa myöhemminkin.

Pojat halusivat sopivasti eilen maalailla sormiväreillä, joten tuokion tuloksena olikin sitten maalaukset/piirustukset Vaarille, Pappalle ja Ukille. Meidän pojilla on kolme isoisää. Minun sekä mieheni isien lisäksi äitini pitkäaikainen miesystävä.

Aamu oli - noh - aikainen. Jopa normaalia aikaisempi. Taisi poikia jännittää tieto Isänpäivästä. Aamupalan valmisteluun oli käytettävissä siis jopa liikaa aikaa ja poikien kärsivällisyyttä koeteltiin ihan toden teolla. Lopulta, hieman ennen kahdeksaa kuopuksemme ei enää kestänyt vaan meni herättämään isin.

Sittemmin onkin ollut täysi tohina päällä. Äsken käytiin Kumparepuistossa laskemassa mäkeä. Esikoisemme on hurjapää, joka jo kaksi vuotta sitten laski isänsä vanhalla rattikelkalla suurimman mäen miltei huipulta alas hymy korvissa. Vaikuttaa siltä, että kuopuskin alkaa pikkuhiljaa nauttimaan vauhdin hurmasta, mutta mieluummin hän kyllä istuisi sohvalla viltin alle käpertyneenä ja katselisi lastenohjelmia. Pojat lähtivät siitä isänsä kanssa Pappalaan lounaalle ja kahville maalaustensa kanssa. Vaari tulee myöhemmin meille kylään.

Minä ajattelin heittää pitkäkseni sohvalle vällyjen väliin ja heittää aivot narikkaan. Voisin jopa vähän torkahtaa. Viime yönä ei taas uni oikein maistunut. Saatiin niin jännittäviä uutisia talomme myyntiin liittyen, että pääni sisällä käynnistyi taas uusi prosessi. Tää on kyllä yhtä prosessia prosessin perään - huoh! Ja huomenna mulla on edessä paluu arkeen. Palaan - tai ainakin yritän palata - töihin. Onhan tässä taas paljon juttuja pienelle ihmiselle..

Ihanaa Isänpäivää kuitenkin joka ikiselle isälle ja itsensä isäksi tuntevalle ❤ Olette kallisarvoisia!!!

Viimeinen kuva: Pinterest.