Jouluaatto

Nyt se vihdoin on - Jouluaatto! P aloitti lähtölaskennan Joulupukin tuloon, kun jäljellä oli vielä kuusi yötä. A on siitä saakka höpissyt Joulupukista nonstoppina. Miten ihanaa onkaan ollut seurata poikien jännitystä. Se on käsin kosketeltavaa. Niin aitoa. P meni tosissaan eilen illalla nukkumaan tonttulakki päässä ja sieltä se klo 6 aamulla kömpi mun ja An viereen.

Mun lapsuuden perinteiden mukaisesti Tonttu oli käynyt yöllä tuomassa kuusen alle paketit. Voi mikä riemu ja jännitys!!! Ei mennyt kauaa kun P paketit huomasi ja siinä sitten ihmeteltiin, miten hiljaa se Tonttu oikein onkaan hiiviskellyt kun ei äitiään ollut mitään kuullut. Ajatelkaa!

Eikä mennyt aikaakaan, kun pojat olivat jo pakettien kimpussa. Miten se Tonttu tiesikään, että pojat tykkäävät Ryhmä Hausta niin kovasti!? Mahtavuutta!

Paketteja tipahtelee muutamat päivän mittaan. Meidän Tonttu on sellainen. Se ymmärtää, että lapselle jouluaatto on vuoden pisin päivä ja pientä esimakua on saatava, jottei jännitys kasva päivän mittaan ihan sietämättömäksi. Vaikka kasvavan se - niin pitkään kunnes se Joulupukki saapuu.Lapset tuovat kyllä joulufiiliksen. Lasten riemua ja jännitystä on niin ihanaa seurata. Väkisinkin se tarttuu. 

Oikein ihanaa Joulua teille kaikille! Rauhallista, nautinnollista ja hieman jännittävääkin sellaista <3 Minä lähden nyt riisipuuron keittoon.