Nukkuvat puut

Uskaltauduin eilen sen verran jalkeille, että kävin ihan vähän haukkaamassa happea ulkona. Muutaman päivän sisällä kököttämisen jälkeen ulkoilma maistui hyvälle ja ah - niin raikkaalle. Väsymys ja heikkous iski kyllä hirvittävän nopeasti. Mutta kyllä teki hyvää.

Oletteko koskaan ajatelleet miten kaunis luonto meillä täällä Suomessa oikeasti on. Eilen keskityin katselemaan ja kuvailemaan puita. Puiden kuoria.

Puut ikään kuin nukkuvat talviunta aina talvisin. Suojassa tuuilita ja tuiskuilta. Kuoren alla. Piilossa. Keväällä ne heräilevät ja lämpö saa ne antamaan energiaa oksiina, jonka tuloksena kasvaa uusia lehtiä. Ensin pieniä silmuja, jotka pian avautuvat lehdiksi. Kaunista aikaa sekin. Niin kuin kaikki meidän neljä vuodenaikaamme. Kaikissa omat hyvät puolensa. Kaikki vetoavat minuun jollain tapaa. Nyt eletään kuitenkin tässä hetkessä. Talvessa. Nauttikaamme siitä. Ennen kuin huomaamme, on taas kevät.