Syvä hiljaisuus

Moi vaan kaikille. Ja hups. Täällä on menty jo aikamoisen pitkä tovi syvässä hiljaisuudessa. Hiljaisuudelle ei oikeastaan ole mitään syytä, mutta toisaalta syitä on paljonkin.

Tammikuu meni uutta arkea uiskennellessa. Totutellessa siihen ihanaan arkiseen rytmiin. Tiedättehän - päiväkoti, työt, kodinhoito. Perus juttuja. Just sitä arkisinta arkea elellessä. Tammikuun lopussa arjesta tulikin yhtäkkiä juhlaa ja sitä juhlaa tässä on nyt sitten elelty siitä saakka.

Elämä tosissaan osaa yllättää. Koskaan et voi tietää mitä huominen tuo tullessaan. Ja hyvä niin. Voit kuvitella, miten elät "niin, näin ja noin", mutta sitten joku suurempi voima puuttuu peliin. Siinä vaiheessa on vaan sitten parempi hypätä kyytiin ja nauttia kyydistä. Ja sitä tässä nyt tehdään. Mennään eikä meinata. Ja nautitaan menosta.

Mun on pakko myöntää, että oon ensimmäistä kertaa vuosiin ollut niin uppoutunut ja keskittynyt vain elämään hetkessä ja nauttimaan jokaisesta sekuntista, että en ole ottanut kuviakaan juuri mistään. Se varmaan kertoo paljon..

En ole teitä unohtanut enkä ole bloggaamista lopettanut tai lopettamassa,  ja paljon on ajatuksia, joita haluan kanssanne jakaa - sitten kun on sen aika. Until then... Nauttikaa elämästä! Tää on upea matka!