Voima sisälläsi

Suurien vastoinkäymisten kohdatessa ihminen lamaantuu. Tuntuu tosissaan ihan siltä kuin elefantin paino lyttäisi alleen. Olo on voimaton, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jos et ole ottanut aikaa itsellesi - päällesi! - käsitelläksesi asiaa, kroppasikin alkaa oireilemaan. On yksilöllistä kuinka pian, mutta alkaa kuitenkin. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Monimutkainen olento. Jos sinulla on ongelmia jollain näistä kolmesta osa-alueesta, ongelmat heijastuvat jossain vaiheessa myös muihin. Jos et saa ongelmaa ratkaistua ennen sitä. Sen takia mun mielestä oliskin ihan hirveän tärkeetä, että jokainen pitäis itsestään huolta. Ottaisi huomioon jokaisen osa-alueen itsessään. Hoitais itseään. Panostais itseensä. Oma hyvinvointi kun on erinomaisen tärkeää. Mutta unohtaahan sen. Helposti. Usein. Valitettavasti.

Välillä tuntuu,että asiat vain loksahtelevat paikoilleen itsestään - niinhän asioilla on tapana. Mutta ei se mene ihan niinkään. Eivät ne loksahtele paikoilleen ennen kuin olet itse valmis vastaanottamaan ne. Uskon universumin johdatukseen. Tässä kohtaa entiset työkaverini hymähtävät, ja toivottavasti hymyilevät! P.S.Ootte ihania! Pus! Universumi johdattaa meitä - antaen meille merkkejä. Me kuitenkin itse päätämme näemmekö merkit ja seuraammeko niitä. Haluammeko nähdä niitä. Kun on oikein paha olo, ei merkkejä näe. Ei pysty eikä ehkä haluakaan. Ei ole valmis näkemään. Niin se varmasti on. Paha olo on ensin kohdattava. Pahassa olossa on ryvettävä aikansa. Sen aikaa, kunnes löytää sisältään voiman jatkaa. Voiman, jonka avulla tekee päätöksen nousta ylös. Päättää, että nyt riittää. Elämä jatkuu. Niin kliseistä kun se onkin "se mikä ei tapa, vahvistaa". Todellakin vahvistaa!

 

"...Sullon sisälläs valtameren kokoinen voima

Jonka sä voit oppaaksesi valjastaa..."

 

Kuten olen aiemmin jo teille kirjoittanutkin, joskus pahaan oloon tarvitsee apua. Tarvitsee keskusteluapua, lääkityksen tai ihan vaan toisen ihmisen läsnäoloa. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, oman syvän rintaäänen ja kokemuksen pohjalta, että, jos et jossain vaiheessa kohtaa pahaa oloasi rohkeasti myös itse - yksin - et löydä voimaa sisältäsi! En tarkoita tällä sitä, että nuo edellä mainitsemani muut hoitomenetelmät olisivat mitenkään riittämättömiä tai huonoja. En todellakaan. Mutta asiat ja paha olo on kohdattava. Ei ihminen voi vaan loputtomasti tukeutua toisiin ihmisiin. Prosessi on kuitenkin sinun - yksin sinun. Asia on kohdattava ja tietty prosessi käytävä läpi ennen kuin parantuminen voi alkaa. Prosessi tapahtuu sinun päässäsi. Vain sinä itse voit parantaa itsesi. Muiden hoitomenetelmien avustuksella tottakai. Keskusteluapu ja lääkitys buustaavat sinua, jotta jaksat hieman paremmin ja kykenet löytämään sisäisen voimasi. Keskusteluapu avaa sinulle toisenlaisia näkökulmia tilanteeseesi ja sitä kautta saat myös työkaluja, joiden avulla prosessoida asiaa. Läsnäolevat ihmiset luovat sinulle myös turvaa - niin ammattilaiset kuin lähiverkostosi. Turvallisuuden tunteella on suuri merkitys. Että tunnet olevasi turvassa. Uskot, että olet arvokas ja elämä todella tulee jatkumaan. Niin kuin se aina jatkuu. Elämä kantaa.

Miä uskon, että itsetutkiskelulla on todella suuri merkitys paranemisprosessissa. Kuten muutenkin elämässä. Täytyy oppia tuntemaan itsensä pystyäkseen kasaamaan itsensä - oman elämänsä palapelin - uudestaan. Kun se on syystä tai toisesta pirstoutunut tuhannen säpäleeksi. Sisäinen voima löytyy itsetutkiskelun kautta. Keskittämällä kaikki jäljellä olevat energiat itsesi kuuntelemiseen ja asioiden prosessoimiseen. Ajattelemalla itsekkäästi sillä hetkellä mahdollisuuksien mukaan vain ja ainoastaan itseäsi. Sinun toiveitasi ja vahvuuksiasi. Mikä auttaisi sinua voimaan paremmin? Mitkä asiat elämässäsi tukevat paranemistasi? Mikä auttaisi sinua voimaantumaan? Mistä paha olo itseasiassa johtuu? Sinusta vai jostain muusta? jne.jne. Siitä se alkaa. Tie eheämpään itseesi.

Helppoa se ei ole. Mutta oi, miten korjaavaa ja kehittävää! Miten voimaannuttavaa! Voima sisälläsi ohjaa sinua eteenpäin ja pian huomaat huonojen päivien väliin tulevan koko ajan enemmän hyviäkin päiviä. Kunhan vaan muistat pitää omat vahvuutesi ja tavoitteesi koko ajan mielessäsi. Tiedostaen ne koko ajan, kuljet alitajuisesti niitä kohti jokaisella askeleellasi. Pikku hiljaa tunnet olosi vahvemmaksi ja eheämmäksi.

Joku saattaa nyt ajatella, että helpommin tosissaan sanottu kuin tehty ja niin onkin. Mutta luota minuun. Been there, done that. Ja hengissä ollaan. Vaikkakin taas kerran samaisen prosessin kimpussa. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun kasailen omaa palapeliäni uudelleen kokoon. Kun ompelen hitaasti, mutta varmasti repaleisia siipiäni kasaan - miettien, uskallankohan enää koskaan levittää siipiäni ja kokeilla kestävätkö ne painoni. Miettien, osaankohan enää edes lentää. Mutta tällä kertaa uskon, että minulla on ne oikeat työkalut. Saan siipeni kuntoon ja joku päivä nousen lentoon - vahvempana kuin koskaan. Silloin siipiäni ei enää kovin helposti kukaan hajotakkaan.