Ylikierroksia ja laatuaikaa

Joopa joo! Niin alkoi uudet prosessit päässä näköjään eilen oikein kunnolla, kun piti pitkästä aikaa yöllä valvoskella. Kuinka rasittavaa on herätä yöllä niin, että päässä alkaa loputon surraus, josta ei kuitenkaan saa otetta!? - Raivostuttavaa!!! Viime yönä tuli tosissaan valvottua muutama tunti sekavien ajatusten kera. Taidan käydä ylikierroksilla, koska päivälläkään ei uni tullut, vaikka olin todella väsynyt. Onneks tänään ei ole tarvinnut mitään ihmeellistä jaksaa, koska lauantai. Poikien kanssa leikkimistä, ruoan laittoa ja ulkoilua. Siinäpä se.

Ollaan A:n kanssa vietetty tänään laatuaikaa ihan keskenämme - vain me kaksi. P lähti Pappalle yökylään ja isi meni poikien kanssa istumaan iltaa. Aika ihanaa! Hiiri on hyppiny pöydällä, kun kissa on ollut poissa. Yritin korjata paloasemaa sitä mukaa kun hiiri sitä hajotti ettei saada huomenna noottia kun kissa palaa kotiin, mutten tiedä onnistuinko yrityksessäni. Huomenna sen sitten kuulee. Kieltämättä vähän jännittää. Tuollaiselle 4,5-vuotiaalle pikkulego rakennukset on nimittäin melko tärkeitä..



Käytiin myös leikkipuistossa kuraleikeissä, kun vietiin isi omille menoilleen. Vitsit, että oli mukavaa! On kyllä niin tärkeää viettää välillä aikaa lasten kanssa ihan kaksistaan. Että lapsi saa sun jakamattoman huomion. Ja siä pystyt sen oikeesti lapselle 100%sesti antamaan. Ihan huippua!


Leikkien jälkeen tultiin kotiin tekemään lämpöisiä voileipiä. Apuri oli suurenmoinen. Leivät oli kuitenkin hetken liian pitkään uunissa, niin ne eivät loppujen lopuksi menneet läpi laaduntarkkailusta. A söikin sitten pelkkää jauhelihaa ja kurkkua. Eiköhän sellaisella päivällisellä yhden päivän selviä.

Ruoan jälkeen istahdin hetkeksi sohvalle kaaoksen keskelle ennen iltapuuhiin ryhtymistä Somersbyn kera, kun A jäi keittiöön rakentelemaan tuoleista autoa. Kerkesinpä ottaa puhelun eräälle vanhalle rakkaalle ystävällenikin. Ihanaa!

Nyt on iltapuuhat ohi ja pienokainen peitelty unille. On ollut ihan erilaista olla A:n kanssa kahden nyt kun hän puhuu. A:n sanavarasto alkoi laajenemaan muutama kuukausi sitten ja nyt hän pölpöttää kotona välillä jo kuin papupata. En kestä, että mun vauva on jo niin iso!!! Oon tainnut sen myös muutamaan kertaan todeta hänelle, koska hän on tänään koko päivän hokenut kuinka hän on jo iso ❤

Nyt vetäydyn sohvan nurkkaan hetkeksi tuijottamaan netflixiä ja sitten itsekin nukkumaan. Kauniita unia murut!