Kaamasentiellä - Nuorgamista Helsinkiin juosten 3. ja 4. päivän tunnelmia

Toisena juoksupäivänä ärtynyt nilkka vihoitteli myös kolmannen päivän aamuna, mutta päätin kuitenkin testata pystyisikö jalalla matkaa jatkamaan. Ei pystynyt! Kipu alko samantien ja 4km:n kohdalla hyppäsin huoltoautoon ja huoltojoukoissa yritettiin jalkaa saada teipattua, mutta ei se antanut enää kävellä.Järki voitti halun, ja päädyin pitämään lepopäivän. Tunne oli aika musertava, sanoin kuvaamaton masis.... Tätä vartenko olen treenannut oikeasti, kaksi juoksupäivää ja saan rasitusvamman? Haloo, ei ole todellista... mutta näköjään on. 

Päivän aikana osallistuin muiden juoksijoiden huoltoon ja fiilistelin muiden mukana. Jalan kalvoja avattiin ja en ole koskaan kokenut mitään niin kivuliasta. Mutta ei auta. Pakko yrittää jotain. Kylmää hoidoksi ja jalkaa ylös. Illalla neulomista, jotta saisi muuta ajateltavaa. 

Jalan kalvojen aukaisu menossa...

Yöt on aika haastavia pienessä ja lämpöisessä asuntoautossa. Tuon lisäksi täällä on aivan älyttömästi pirullisia hyttysiä - ei löydetä paikkaa mistä ne löytää yöllä sisään autoon. Sitä ininän määrää ja niitä jälkiä joita auton seinistä aamulla löydetään :)

4. päivän aamuna muutaman askeleen jälkeen päätin, että pakkolepo on tämänkin päivän ohjelmassa. Haluan todella vielä osallistua juoksuun (tai kävelyyn jos tilanne niin vaatii) ja jos se onnistuu kahden päivän levolla, niin on se parempi kuin kolmen viikon telakka....

Huoltojoukon Teemu teippasi jalan tänään kunnolla, niin se ei rasitu niin paljoa päivän aikana. Aikaa tappaakseni siivoilen asuntoautossa ja keittelen huoltojoukoille päiväkahveja - pojat tykkää (ne on oikeasti poikia minuun verrattuna). Juoksijoilla sujuu melko vauhdikkaasti ja välit venyy, mikä asettaa huollolle haasteita, kun auton pitää ehti siirtyä nopeimman juoksijan terpeiden mukaan. Tänään mennään pidemmillä huoltoväleillä, mutta onneksi ei ole niin kuuma ja aurinkokin on armollisesti pilviharson takana. Tosin lämpöä lisää se, ettei nytkään tuule yhtään - voitte lähes kuulla hyttysten ininän ;)

Villasukka jalan suojana
Päivän ensimmäinen huoltopiste ja jalan sitomispaikka
Kun ei juokse, voi siivota asuntoautoa....

Huoltotarpeen välillä voi neuloa taas sukkaa. Täytyy varmaankin Inarissa käydä kaupassa ja toivoa, että löytyy lisää lankaa. Tänä syksynä ei kukaan jää ilman villasukkia :)

Sukat valmistuu, kun ei juokse...

Taistellen, Mira!!!