Nuorgamista Helsinkiin juosten 1. ja 2. juoksupäivä

Kun on matkustanut 25 tuntia putkeen kotoa Nuorgamiin, ei voi kehua kropan olotilaa starttia edeltävänä iltana. Jalat kuin puupökkelöt, ruoka ei oikein maistu ja ehkä oikeasti ensimmäistä kertaa alkaa miettiä mitähän on edessä. 

Ensimmäisen päivän startti oli klo 10 Nuorgamista, Norjan rajalta, johon keräännyimme kuuntelemaan paikallisen leirintäalueen yrittäjän soittamaa porokelloa.Ensimmäiset askeleet oli täynnä ilon ja odotuksen purkausta, ei niinkään keveää, mutta hyvässä porukassöa sitä ei huomannut. Aamusta asti sää oli aurinkoinen ja ajoittain jopa paahtavaa. 

Lunta löytyi viilennykseen

Etukäteen oli tiedossa, että reitti on mäkinen ja kyllä se olikin. Päätin jo alussa, että ensimmäinen päivä mennään kevyesti ja ylämäet kävellen. Ei kannata innostuspäissään sännätä itseään heti jumiiin. En ollut varmaankaan varautunut säähän riittävästi juomalla etukäteen, koska olo oli jo 30 km kohdalla varsin hutera - sitten vain suolaa veden kanssa. Onneksi huoltopisteitä oli n.10 km välein, jotta sai sitä nestettä tiheämmin nautittua. Utsjoen Kuohu oli järjestänyt meille huollon ja kiitos heille, päivä oli lopulta tosi onnistunut.

Huolto toimi ensimmäisenä päivänä huippuhyvin

Ensimmäisenä päivänä tuli kilometrejä 48,87 ja aikaa siihen meni 6:16,56. Pidimme Arin kanssa kerran pidemmän tauon ja kävimme uittamassa jalkoja purossa - taivas sitä oloa, kun saa jalat viileämmiksi ja juokseminen on taas helpompaa. Jalat oli päiväetapin jälkeen hieman kireänoloiset ja vasemman nilkan seutu ärtynyt ylämäessä kävelystä. Todennäköisesti askeleeni on kävellessä niin pitkä (kävelimme kilometrin n.8,5 minuuttiin), että se rasitti nilkkaa liikaa. 

Illalla pääsimme Utsjoen kunnan jääkiekkokaukalon yhteydessä olevaan pukuhuoneeseen ja siellä oli hyvä tila venytellä. Onneksi oli sisätila venyttelylle - nimittäin hyttysiä riittää!!!! Palauttavana syötävänä teimme broileripyöryköitä ja pastaa, sekä tuli sitä illan aikana syötyä karkkia ja sipsiäkin, että sai energiavarastot tankattua edes jotenkin. Juominen on erityisen tärkeää, että saa nestetasapainon pysymään.

Kahden ensimmäisen juoksupvän yöpymispaikkamme Utsjoen kunnan urheilukentällä

Illalla ei unta tarvinnut asuntoautossa kauan odotella. Puoli yhdeltätoista olin valmis nukkumaan.

2. pvä Utsjoelta keskelle ei mitään...

Toinen päivä startattiin onneksi aivan yöpymispaikan vierestä,. Oli helppo siirtyä lähtöviivalle. 

Jalat olivat kyllä melko juosseen oloiset, mutta silti oli aika virkeä olo. Aamutoimien ohessa pystyi vähän lihaksi venyttelemään. Aamutoimet pienessä asuntoautossa on kyllä melko mielenkiintoista, pientä sähellystä ja koko ajan toisen väistelyä.

Tavaraa riittää

Päivästä oli taas tulossa lämmin, muttei ihan niin paahtava kuin ensimmäisestä. Juotavaa varasin enemmän ja suolaa otin joka huoltopisteellä. Huollosta vastasi nyt oman asuntoauton kuski Jani. Oli ennalta sovittu paikka johon auton voi pysäköidä ja mistä juoksijoiden helppo noutaa lisää energiaa ja juotavaa. Huolto toimi hyvin!

Nilkka vihoitteli tänäänkin aika reilusti. Pariin otteeseen kävimme taas jalkoja viilentämässä, koska se tunne on vaan niin huikea. Viilentämisen jälkeen nilkkakin oli parempi, mutta kyllä kävely sen aina saa kipuilemaan. Mäkiä reitillä oli loppua kohden enemmän ja ne oli toooosi pitkiä ja puuduttavia. Välillä tuntui, että tasaista mennään, kun eteenpäin katsoi. Sitten kun käänsi pään ja katsoi taakse, niin näki että oli taas tallattu kilometri tosi loivaa ylämäkeä.

2. pvän matkaksi kertyi 47,27 km ja aikaa meni 6:36,18. Heti autolle päästyäni piti ottaa suolaista evästä ja sitten pieni lihashuolto hierontapöydällä. 

Ajoimme takaisin Utsjoelle, jossa yövymme vielä ensi yön ja sitten aamupäivällä siirrymme tämän päivän etapin maaliin ja huomisen starttipaikalle. 

Kohta on edessä lihashuoltoa taas tuossa pukukopissa ja lopuksi grillataan makkaraa :)