Kauhulla odotettu päivä: kengittäjän päivä!

Tänään se tapahtui, nimittäin kengittäjän saapuminen. Olinhan mä menestyksekkäästi jotenkuten nyhrännyt kavioiden kanssa (pelkkien etukavioiden kanssa) ja olikin selvää että aika pian tarvitaan paikalle joku, joka vetää pihdeillä ylimääräisen pois ja siistii villiintyneen säteen.

Anne Nuutinen on vanha tuttu aasipiireistä ja heidän perheessään on kasvatettu yksi Suomen suurista muuleista (itseasiassa muuliaasi) Heikki. Heillä on kaksi aasia tällä hetkellä ja Anne käy vuolemassa aasien kavioita muuallakin. En oikeastaan voinut harkita ketään muuta ottamaan muulin kavioita kuin Annen, hän ei ainakaan vetäisi niitä ravurikenkään kuten moni aasejakin kengittävä kengittäjä tuntuu kuvien perusteella tekevän. Aasin ja muulin kavion tulee siis olla pystympi kuin hevosella. Okei, ei ihan niin pysty kuin mitkä Muulin etukaviot oli, mutta ainakin oli jotain mistä ottaa.

Muuli ei taaskaan tullut portille, ilmeisesti koska oli niin märkää. Yksi aasi kyllä tuli, mutta se ei ollut riittävä houkutin Muulille, joten piti taas ottaa se lähempää kiinni. Tämä sujui hyvin ja vein Muulin hetkeksi pyöröaitaan niin Anne näkee hyvin kuinka se liikkuu. Pääsin ensimmäisellä yrittämällä tosi hyvin sen oikean kyljen vierelle rapsuttamaan sitä selästä. Toinen puoli oli haastavampi.

Käytävällä nopea harjaus ja hommiin. Etupää meni hyvin, aluksi ei uskaltanut ottaa kaviota jalkojen väliin joten mä pidin kaviosta ja Anne otti pihdeillä. Toisella puolella kavion saikin jalkojen väliin, joten se taisi olla ihan tuttua Muulille.





Täytyy oikein kiitellä Sansungin kameraa kun näistä ylipäätään saa jotain selvää.. No eiköhän viikon sisällä ole taas kamera käytössä niin kännykän kameraa ei tarvitse vaivata tämän enempää.




Mutta se takapää.. Muulihan ei ole mikään kosketuksen fani mutta nyt se meni ihan uusiin sfääreihin. Se kääntyi banaaniksi ja oli kaatumaisillaan kengittäjän päälle kun jalkaa yritti nostaa. Jossain vaiheessa se kiskaisi koipensa mahan alle ja niiasi jo kun takapäätä lähestyi. Vaikea selittää..

Muistin siinä että olin nähnyt videon/kuvia Internetin maailmassa, jossa jalka nostetaan ylös riimunnarulla. Tuumasta toimeen siis, naru vuohisen alle ja nostoa. Naruhan ei siellä hyvin pysynyt vaan sitä piti kieputtaa jotta se pysyi paikoillaan eikä noussut kintereeseen.

Etsin aiheesta kuvia ja "yllättäen" ensimmäidet Googlen tarjoamat kuvat lauseella "mifting hoof with the rope" sisälsivät aaseja ja muuleja. Krhöm.. En ainakaan ole yksin tämän ongelman kanssa!
Nyt on ihan rehellisesti netistä lainattu kuva (linkitin kuvan tähän sentään, en tallentanut omalle koneelle/bloggeriin. Kuva: Maddy Butcher.
Nostelin koipea siinä sitten narun kanssa, Muuli loikki mutta ei erityispaljon. Huomasimme että se saa slaakin jos sen koipeen koskee muualle kuin vuohisen alapuolelle.. Niinpä mä pidin koipea ylhäällä ja Anne otti takasista sen mitä pystyi, mutta ne eivät onneksi olleetkaan hätäavun tarpeessa.

Toinen puoli meni jo helpommin ja nopeammin tällä menetelmällä, mutta muuliin ei siis todellakaan saanut koskea mihinkään muualle.. Eli tässä on vielä paljon treenattavaa.

Annella ei ollut kiire ja saatiin satuloivalta ratsukolta lupa käyttää maneesia 10 minuuttia ennen heidän estetreenejään. Muuli siis maneesiin ja irti.

Ja tähänhän se sitten nopeasti meni.. Muuli rakastaa omaa kuvaansa niin paljon että mun on varmaan hankittava sille pihattoon oma peili.
MIRROR MIRROR ON THE WALL, WHO IS THE LONGEAREST OF THEM ALL?!


Jee Muuli, otetaan peiliselfie!

Se hyppäsi pari kertaa pitkällä sivulla olevat esteet (eivät siis tietenkään olleet kujana) ja juoksenteli jonkin verran. Okei Anne ja minä toimittiin sen verran portsareina että sen oli pakko hypätä.

Mutta se juoksi AINA peräkulmassa olevan peilin luo ja tönötti siinä. Koska se antaa siinä pisteessä koskea ja on melko rauhallinen, yritin aika nätisti sitä raipalla tökkiä pois. Minulla on siinä vielä niin hauras yhteys Muuliin että on parempi jos joku muu hoitaa sen jouoksutuspuolen ;)

En oikeastaan pidä siitä kun heluttelet sitä raippaa, ottaisitko sen pois? t. Muuli
Talutimme sitä myös esteitä kohti riimusta, mutta se oli todella pihalla siitä touhusta. Minä kun jotenkin kuvittelin että Espanjassa eläimiä talutellaan aina riimuista, mutta tämä ei ymmärrä siitä mitään! En halunnut hipelöidä sitä raibellakaan ettei tule liian suurta reaktiota, jolloin joutuisin päästämään irti ja yksi uusi kokemus jäisi taas muulin mieleen.

Pelaan kaikessa varman päälle kunnes tuntuu siltä että uskaltaa löysätä pipoa.

Noh, peilaulujen jälkeen Muuli palautettiin aasien luo.
Jäikö sitä kauraa vielä sinne vyölaukkuun? t. Muuli

Annen lähdettyä katsoin kelloa ja olimme olleet todella nopeita! Kävin vielä harjaamasas molempien tarhojen aasit. Muuli oli todella kiinnostunut ja tuli yhden kerran puhisemaan niskan taakse, mutta en edes yrittänyt koskea siihen. Kaurat olivat tuohon mennessä loppuneet joten mulla ei edes ollut mitään herkkuja mukana.

Älä Muuli viitsi näyttää tollasta naamaa tai et todellakaan saa mitään herkkuja. T Kaisa

en näytäkään, katso miten söpö riimu mulla on! Anna kauraa! t. Muuli


Ystävät?