Kävin vieraissa (sisältää ratsastusvideon!)

Kaikki postauksen kuvat ja video: Aino Holmberg

Nuoren muulin omistajan olisi hyvä ratsastaa osaavillakin hevosilla, mutta se on nyt tänä kesänä vähän jäänyt. Tai ei ihan vähän, vaan melkein kokonaan. En oikeastaan edes kaipaa hevosen selkään. Tässä ympärillä olisi hevosia, joilla saisi ratsastaa, mutta mitään varsinaista hinkua ei ole ollut. Uutta vuokrahevosta en ole todellakaan etsinyt (edellinen jouduttiin valitettavasti kesällä lopettamaan), koska minulla ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä aikaa sellaiseen. Mietin ajankäyttöni ja voimavarani tarkkaan, enkä halua sitoutua mihinkään, joka mahdollisesti tuottaisi minulle aikataulullisia haasteita.

Kerroin eillisessä postauksessa kuinka ratsastin Muulilla pitkästä aikaa, eikä siinä ollut kaikki. Ratsastin sen jälkeen nimittäin nopeasti tallikaverini hevosella. Tallikaverini oli varustautunut juoksuttamaan kenkänsä hukanneen hevosensa, mutta kengittäjä olikin päivällä käynyt*, joten ratsastukselle ei ollut mitään estettä. Koska olin varustautunut Pikeureilla, kysyi hevosen omistaja jos haluaisin ratsastaa Polakin. Sopihan se.

*meidän tallilla käyvä kengittäjä on niin huippu, että hän hakee hevosen itse, kengittää, palauttaa tarhaan ja siivoaa vielä jälkensäkin. Näemme hänen käyneen siis vain siitä, että hevosella on monot jaloissa.

Polakki muutti tallillemme keväällä ja siitä on edustavia kuvia tässä lipomista ja mutustelua käsittelevässä postauksessa. En ole tällä hevosella koskaan aiemmin ratsastanut.

Polakki tuntui alusta asti aika tasaiselta ja turvalliselta. Siis että pystyi antamaan pitkät ohjat käynnin ajaksi. Se on sellainen ettei se pelkää mitään, mitä ihminen voisi ajatella hevosen pelkäävän. Esimerkiksi traktoria niittämässä heinää kentän vierellä. Ja sitten se yhtäkkiä sinkoaa jokaiseen ilmansuuntaan syystä, jota ihminen ei tajua. Onneksi tämä käytös on vähentynyt siltä todella paljon ja nyt se tuntui todella tasaiselta.

Sen perä nousi vähän, kun käskin sitä raipalla liikkumaan enemmän omalla moottorilla (näin käskettiin kentän laidalta), mutta protesti oli hyvin huomaamaton. Sain kentän laidalta erinomaista neuvontaa koko lyhyen ratsastukseni ajan. Kädet kannatteluun, rennoksi, vatsalihakset töihin, varpaat menosuuntaan, ulko-ohja tuntumalle, taivuta sisään, käännä ulkojalalla, raippaa takapuolen päälle.. Jätin neuvot tietenkin videolle. Itseasiassa leikkasin videot niin, että niissä on pääosin ohjeistusta.

Vaikka videoilla on pelkät laukkapätkät, menin kyllä muitakin askellajeja. Tätä hevosta on nyt ratsastettu tarkoituksella niin (kuin kaikkia pitäisi), että liikutaan eteen yhdestä merkistä eikä jäädä pumppaamaan jaloilla. Se oli mulle tosi vaikeaa, koska olen ihan kunnon pumppaaja. Ja toinen mikä oli vaikeaa, oli tuntea, milloin hevonen kulkee rehellisesti omalla moottorilla ja hyvin. Kentän laita nimittäin huusi kuorossa että raippaa raippaa, vauhtia vauhtia, ja minusta hevonen kulki jo oikein hyvää vauhtia eteen.

Laukassahan en näköjään pysty ollenkaan istumaan jämäkästi heilumatta. Lopulta sanoivat, että istu miten istut kunhan pysyt siellä..

En ole julkaissut vielä koskaan ratsastusvideoitani (hevosilla) tässä blogissa, vaikka niitä on paljon toivottukin. Nyt kaivankin verta nenästäni ja odottelen innolla tästä syntyvää herkullista keskustelua. Onhan toisten ratsastuksen arvostelu blogimaailmassa parasta!