Muuli 1 - sukkulamadot 0, eli asiaa madotuksesta

Madotin Muulin EquiMaxilla heti kun se tuli Suomeen helmikuun lopussa. Se sai EquiMaxin myös toukokuun lopussa muutama päivä ennenkuin se muutti uudelle tallille. Lokakuun alussa kaikki tallin hevoset saivat matolääkkeen, eli lantanäytteitä ei silloin otettu. Tammikuun alussa kaikkien hevosten lantanäyte lähetettiin Ellabiin ja tuloksena Muulilla 1150 madonmunaa gramassa lantaa. Kahdella tallin hevosella oli 100 ja lopuilla 0. Very nice.

Madotusohjelma näytti siis tältä (päivämäärät voi heittää parilla päivällä)
24.2. EquiMax 350 kg mukaan (puolikas tuubi)
23.5. EquiMax 350 kg mukaan (loput avatusta tuubista)
2.10. Noropraz 600 kg mukaan (vedin varmuuden vuoksi ekstraa)

Madot kaikilla ovat cyathostominaetyyppisiä eli pienen sukkulamadon kaltaisia. Ne ovat yleisiä nuorilla hevosella, ja kaikki madotustarpeessa olevat ovatkin nuoria, 4-vuotias muuli, ja 5- ja 9-vuotiaat tammat. Korkea matopitoisuus on myös yleistä tuontihevosilla, jotka eivät vielä ole tottuneet suomalaiseen kantaan.

Muulin tarhakaveri, Tuuli, on 23-vuotias poni, sen munamäärä oli 0. Joko sillä on korkean iän tuomaa suojaa tai sitten ollaan onnistuttu siivoamaan tarhaa tosi hyvin!

Pyydän kiinnittämään huomiota muulin harvaan harjaan. Nykyään harja on erittäin tuuhea tuohon verrattuna ja tallikavereiden panostuksesta yritänkin kasvattaa siitä mahdollisimman pitkää. Kuva on otettu viime kesänä.
Mainitsen tähän väliin että Muulin lanta on ollut koko ajan täydellistä muulimaista papanaa eikä se ole hangannut häntäänsä ollenkaan, edes kesällä ötökkäaikaan. Jos nämä nyt ovat nykyään enää oireita liiallisesta matokuormituksesta. 15 vuotta sitten hännän hinkkaaminen oli merkki madotustarpeesta.

No google käteen ja tiedonhakuun näistä sukkulamadoista. Hevosen elämää-blogi kertoo että juuri nämä pienet sukkulamadot ovat tulossa vastustuskykyisiksi matolääkkeille, eli senkin takia on hyvä madottaa suositusten mukaan, eli vain silloin kun on tarvetta. Eli nyt. Uuden-Seelannin Horse Talk antaa perusteelliset ohjeet oman paskalabran tekemiseen ja kertoo että alle 100 munaa grammassa on matala, 100-500 kpl on vielä ihan normaalia ja 500+ on paljon.

Sukkulamadot aiheuttavat ripulia, lihaskatoa ja yleiskunnon heikkenemistä. Madot leviävät niin, että paskan mukana tulleet munat kuoriutuvat luonnossa, toukat kiipeävät ruohoon ja hevoset syövät ne. Muuli ja Tuuli eivät laidunna ja niiden tarha siivotaan useasti viikossa, joten ne eivät pääse nautiskelemaan toukka-asteista heinää mitenkään. Tarhassa ei siis kasva heinää.

Ellabin tuloksen jälkeen olin yhteydessä eläinlääkäri Maria Pyyköseen, joka oli jo valmiiksi tulossa tallillemme rokottamaan mm Muulin tammikuun puolivälissä. Kerroin hänelle tilanteesta ja pyysin että ottaisi mukaan sopivat matolääkkeet tai kirjoittaisi paikan päälle reseptin. Hän varmisti vielä puhelimessa että laitetaanhan muulille ihan normaalit hevosrokotukset, kyllä laitetaan.

En tietenkään luota eläinlääkäriin sokeasti vaan otin taas koneen syliin ja kysyin asiaa Mule Girls -ryhmässä Facebookissa. Sen jäsenet ovat suurimmaksi osaksi yhdysvaltalaisia landepaukkuja. Yllättävän moni redneckeistä madottaa paskanäytteen perusteella. Quest -merkkisestä (tarkoittivat varmasti Equestia) matolääkkeestä varoiteltiin monta kertaa, että sillä kuolee matojen lisäksi niiden kantajakin, jokainen tiesi noin kymmenen tällaista tapausta omasta tallistaan. Kunnes joku tuli kertomaan alkuperän tälle huhulle. Joku idiootti oli madottaut minihevosensa kaksinkertaisella hevosannostuksella ja poni oli saanut matojen poistuessa ähkyn ja kuollut.

Voisin kysyä tässä vaiheessa että miten redneckien hevoset olivat edes päässeet niin matoisiksi että matolääkkeen antamiseen liittyy sen takia riski? Ja mikseivät he tienneet madonmunien määrää, jolloin olisi jo henkisesti voinut varautua hevoselle tulevaan ähkyyn? Mutta kun näin on aina tehty.

Sain eläinlääkäriltä tuubin Ivomec Comp matolääkettä ja ohjeeksi antaa sitä 500 kilon mukaan. Muuli painaa oman arvioni mukan noin 350 kg. Odotin rokotuksen jälkeen muutaman päivän ennen madotusta, sillä jos tulee jotain ongelmia jommastakummasta, niin ainakin tiedän että kummasta. Rokotus ei kuitenkaan aiheuttanut mitään reaktioita, joten hoidin madotuksen neljä päivää rokotuksesta

Sain myös ohjeeksi lähettää lantanäytteen labraan kahden viikon päästä madotuksesta munamäärän testaamiseksi.
Epäonnistuin jälleen surkeasti siinä, että Muuli olisi ottanut tuotteen suoraan tuubista. Sotkin sitä siis järkyttävän suureen määrään kuivaa leipää ja annoin kuppiin. Muuli ei ollut kovin innoissaan tästä herkusta, se söi ehkä puolet eikä suostunut enää jatkamaan. Koska se myös heitteli leivänpaloja maahan, sotkin leipiin koko tuubin ja jätin herkut kuppiin. Muuli oli syönyt ne yön aikana. Tuubissa oli matolääkettä 700kg eläimelle ja luulen että noin 100 kilon edestä matolääkettä päätyi hävikkiin.


Equimaxin, Ivomec Compin ja Noroprazin vaikuttavat aineet ovat ivermektiini ja pratsikvanteli. Kerroin tässä virheellisesti aikaisemmin etä Ivomec Compin vaikuttava aine olisi pelkkä ivermektiini.

Muuli on siis madotettu Suomessa ollessaan aina matolääkkeellä, jossa on nämä kaksi vaikuttavaa ainetta.

Tampereen hevosklinikan nettisivuilla kerrotaan seuraavaa: "Pienet sukkulamadot: yleisin aikuisten hevosten matotyyppi, toukkamuodot voivat säilyä suolen seinämissä matolääkkeen ulottumattomissa (paitsi moksidektiinin eli Equestin). Nämä ovat aikuisille hevosille useimmin ongelmia aiheuttavia matoja. Nämä ovat yleensä vastustuskykyisiä fenbendatsolille (Axilur) ja pyranteelille (Strongid). Jonkin verran vastustuskykyä on myös ivermektiinille (Eraquell, Noromectin), mutta sitä pidetään silti ensisijaislääkkeenä. Moksidektiiniä (Equest) suoitellaan käytettäväksi vain sairastapauksille tai todetuille tartunnoille, koska sen teho halutaan säästää mahdollisimman pitkään näitä matoja vastaan."

Ylläolevan lainauksen perusteella Moksidektiini tappaa ns pihalla ja puutarhassa, ja sitä sisältää vain se pahamaineinen Equest.

Muulin paskanäyte lähetettiin Ellabiin kolme viikkoa madotuksen jälkeen ja tulos oli 0 madonmunaa! Näytteet otettiin kahtena peräkkäisenä aamuna kahdesta eri lantakasasta per aamu, joten tuloksen pitäisi olla aika luotettava.

Muuli ei muuttunut hoikemmaksi tai mukavammaksi, mutta ehkä se alkaa nyt lihoa kun madot eivät vie ruuasta omaa osaansa.