Muuli hevostaitotreeneissä (+hehkutusta talliporukasta)

On onni pitää Muulia niin hyvällä tallilla kuin missä se on. Ensinnäkin Muuli sai muuttaa sinne asumaan, tämä ei todellakaan ole itsestäänselvää. Se pääsi kesäksi tarhaan ponikaverin kanssa, jottei se sairastuisi esimerkiksi kaviokuumeeseen. On ollut täysin ok ruokkia Muulia oljella ja nyt olkea saavat myös muut hevoset, jos sitä haluavat tarhassa napostella. Kaikki mun ituhippinamipalkkajutut eivät ole saaneet liian suurta naureskelua osakseen.

Muuli on kuin mikä tahansa hevonen.


Olin kiinnostunut osallistumaan lauantaina lähitallin hevostaitotreeneihin. Esteisiin on otettu vaikutteita WE tehtävistä. Harjoitteluaikaa oli kaksi tuntia ja sen jälkeen jokainen ratsastaisi radan läpi. Minä en tietenkään ratsastanut mutta rata muistutti agilityrataa, joten siellä olisi hyvät puitteet harjoitella agilityä ja muulimiestaitoja vieraassa paikassa. Matkakin oli sopiva, 6 kilometriä.

Kyselin tallin FBryhmässä jos joku lähtisi ratsastaen mukaan, taluttaisin Muulin, tai jos joku lähtisi hevosensa kanssa trailerilla ja Muuli mahtuisi samaan kyytiin.

Kumpikaan vaihtoehto ei saanut tuulta alleen.

Sensijaan tallinomistaja sanoi että voi lähteä heittämään meidät, että siinä olisi ihan hauskaa ohjelmaa lauantaille! Mukaan oli lisäksi tulossa tallilta muitakin, enemmän tai vähemmän pakotettuina. Pelasin varman päälle ja tein lauantaiaamuna evääksi 8 kana-mozzarellaleipää ja paistoin kaksi pussillista pullia mukaan.

Muuli lastattiin kolmen hengen voimin. Se pääsi pakittamaan sillalta, koska en luottanut siihen että naru pysyisi varmasti etupuomin ympärillä (puomin pehmuste pyöri). Lastaustapani on nimittäin sellainen, että Muuli on edestä kiinni jotta se ei pääse pakittamaan pois. Tallikaverit auttoivat.

Kyllä se sinne sitten lopulta kiipesi, mutta ei aivan niin smoothisti kuin olisin toivonut.
Kohteessa. Kuva: Merja Pykäläinen
Kuva: Merja Pykäläinen
Kun perälauta aukesi naapuritallin pihalla, kuulin traileriin sisään vain että "Ompa se pieni" "Mitkä korvat!". On hyvä jos olen onnistunut antamaan blogissa kuvan hieman suuremmasta eläimestä

Kohteessa pyysin saada käyttää tarhaa hetken. Tarhassa Muuli otti kimmoketta laitumella olevasta hevosesta ja veti omaa muulirallia tarhassa. Onneksi se ei kuitenkaan näyttänyt siltä että zoomailisi itseään aidan yli. Jätin siis Muulin hetkeksi yksinään ja kävin katsomassa radan läpi. Siellä oli pelotteena mm kaksi verhoestettä (toisessa suikaleet) ja estekannattimet, jotka oli päällystetty ilmapalloilla ja muilla pelottavilla asioilla. Niiden välistä oli tarkoitus kävellä. Väli oli aika kapea.

Laitoin Muulille suitset ja itselleni kypärän ja lähdettiin radalle. Kello oli tässä vaiheessa kaksi.

Kameran takana toimi koko ajan Aino Holmberg, ellei muuta kuvaajaa ole kuvien takana mainittu. Tästäkin erikoiskiitos meidän tallille, aina on joku valmis ottamaan kuvia blogiin jotta saadaan Muulista julkkis ja tallilaisille sponsorilta Pikerurin ratsastushousut. (ps. Kingsland on myös ok)


Tallilaiset hakivat autostani eväskassit (paikalla oli myös pieni buffa, jossa oli juotavaa ja muffinsseja), yllättivät he minut samalla ihan totaalisesti! Ne olivat askarrelleet aamulla kannustusbanderollin Muulia varten!

Kuva: Jaana Virta
Onneksi tallilaisetkin liikuttuivat mun tekemistä eväistä ja suunnittelimme jo ensi vuoden barokkipäivien evästystä. Jos siis järjestävä taho haluaa Muulin mukaan mittelöihin. Muulilla ei ole passissa sukutaulua, joten minulla ei ole mitään todistetta siitä että se on 50 % P.R.E.

Täysin uutena tehtävänä oli pitkä ja kapea silta. Muuli astui siihen kyllä sievästi etujaloillaan mutta ei todellakaan takajaloilla. Treenasin sitä ihan ajan kanssa koska kotona siihen ei (vielä) ole mahdollisuutta, mutta ei se siitä valmiimmaksi tullut. Onneksi vaihtoehtona oli pelottava oranssi pressu, josta Muuli meni hienosti yli.

Kotona harjoittelin näitä bileitä varten perjantaina. Väistö puomin päällä oli harjoituksen aihe ja laitoin kameran kuvaamaan itseäni. Videolla näkyvä suunta on helppo ja onneksi WE-radalla tehtiin sama väistö.

Muutkin hevoset harjoittelivat samaan aikaan, rata oli niin iso että siinä mahtui helposti menemään useampi kerrallaan ja treenasinkin vain vaikeimpia tehtäviä.

Ilmapalloilla kuorrutetut tolpat Muuli läpäisi, mutta juoksuaskelin. Halusin että se kulkee niiden välistä rauhallisesti, joten palkkasin sitä joka askeleen välein. Samoin se alitti suikaleet ja verhot kovaa vauhtia aluksi, mutta hiljensi vauhtia loppua kohti. Suikaleet olivat niin korkealla että ne vain hipaisivat selkää.

Lopuksi kaikki ratsastivat tai taluttivat radan läpi. Muulin aika oli neljä minuuttia ja risat kun nopein suoritti radan muistaakseni alle kolmessa minuutissa. Haastattelin voittajaratsukkoa hetken ja tämä eestinhevosratsukko treenaakin ihan tosissaan WE kilpailuja.

Radan otti videolle Pasi "Pasi" Rönn:
Saatiin me vähän vaarallisia tilanteitakin kun päästettiin Muuli ja Veron haistelemaan. Tää mastodontti ei ihan sulattanut Muulia vaan hyökkäsi kohti hampaat irvessä. Hampaat eivät kuitenkaan Muuliin osuneet ja Muuli oli kuin mitään ei olisi edes tapahtunut. Kai muulit ovat tottuneet siihen että hammasta tulee koska muuli ja hevonen eivät puhu täysin samaa kieltä.
Mastodontti. Kuva: Veera Kopakkala
Kolmen maissa lähdettiin kotiin. Vaihdoin Muulille taas tarhassa päähän naruriimun ja nylonriimun. Naruriimu lastaukseen ja nylonriimu trailerissa sitomiseen.

Kokeilin lastata "ihan yksin" eli apujoukot jäivät spekuloimaan tuloksia trailerin viereen, mutta taakse ei tullut kukaan ennenkuin Muuli oli sisällä ja takapuomin pystyi laittamaan kiinni. Lastaus meni nopeammin tällä tavalla.

Muuli menee kuljetukset varman päälle. Sen takajalat ovat niin levällään kuin ne voivat olla. Vaikka matkaa oli vain 6 kilometriä ja Hedu otti kaikki kurvit todella hitaasti, on hyvä seisoa tasapainossa. Muuli tuntui olevan iloinen kotona ja ravasi vierellä tarhan luokse. En jäänyt lässyttämään sille sen enempää, tarha auki, Muuli sisään, riimut pois ja piehtaroimaan.

Päivästä tuli tosi paljon kivoja kuvia, kiitos Ainolle!





Väistö puomin päällä
Tuon talon pihalla liehuvat liput ja tuulikellot olivat "pahin" este.






Tässä Muuli kiirehtii verhojen alta mutta kaurakin kiinnostaisi..




We-kisoissa keppi on lähellä ratsun päätä, kannoin keppiä siis myös tässä sivulla ja se on kiinni Muulissa. Ei reaktiota.


Muuli tykkäsi kaivella maakasaa. Annoin sen toteuttaa itseään.



Muuli ja harjoitusten nopein poni.