Muuli juoksee nykyään irtonakin ihan hyvin

Kuten olen kertonut aikaisemminkin, olen uskaltanut päästää Muulin irtona kentälle, mutta vain jos olen saanut kiristettyä porttilangan tarpeeksi ylös. Tänään se meni tosi hyvin, mutta ei mennä siihen vielä.

Olin ollut kaksi kokonaista päivää pois tallilta, sillä olin käynyt kakkosduunissani tienaamassa rahaa ja tiistaina oli menoa. Muuli ei tietenkään arvostanut omistajansa bisneksiä ja heittäytyi villimuuliksi tallin ovella. Ei siis puhettakaan että se olisi tullut sisälle talliin.

Sidoin sen lopulta sisälle kiinni ja ajoin takaa. Ei tulosta. Siirryin taas pääpuoleen ja se käveli kauran houkuttelemana sisään. Menin sulkemaan tallin ovea sillä tuloksella että Muuli käveli perässä taas ulos. Ajoin sitä taas sisään, ei tulosta. Lopulta se tuli taluttaen sisään, lyhensin sen narua ja pääsin sulkemaan oven.

Lisätään veetutukseen vielä se että kun tulin tallille, ei naruriimu ollutkaan Muulin karsinan edessä eikä missään tallissa. Raivosin jo pääni sisällä että kuka helvetin kleptomaani sen on pöllinyt, kunnes tulin ulos ja näin sen puomilla. Eli siinä, mihin olin sen viimeksi vahingossa jättänytkin.

Muuli on ihan okei sisällä tallissa kun se on käytävällä kiinni. Mutta kuten olen kertonut jossain tuoreessa postauksesa, vasen takanen on ongelmallinen. Muuli koukistaa sitä ihan liikaa eikä laske alas mun jalalle. Vuolin nimittäin puukolla säteitä siistimmiksi ja hommaa olisi helpottanut tosi paljon se, jos Muuli olisi vain antanut senkin takasen olla paikoillaan. Sain kuitenkin sahattua siitäkin siivun pois.

Etusten säteet olivat kasvaneet enemmän ja niissä oli siistittävää. Tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta kun uskalsin ottaa niistä niin paljon kuin otin, ja silti oikea kengittäjä olisi varmaan ottanut vielä puolet enemmän.

En laittanut Muulille suitsia tai mitään, eli ihan naruriimulla ja köydellä mentiin kentälle. Suljin portit ja kiristelin vähän kentän aitoja. Ne on tehty vanhasta paloletkusta ja venyvät ja kiristyvät sääolosuhteiden mukaan.

Vaikka mun ja Muulin keskiviikko ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, oli Muuli ihan liekeissä kentällä. Kun vielä puoli vuotta sitten se sai paskahalvauksen jos kävelin sen takaviistossa, niin nyt siinä kävellessäni itse omalla ympyrällä ja muuli uloimmalla, olin hetkittäin hyvinkin takaviistossa kun ohjasin sitä myös suorille urille. Se nosti hienon ravin, naru ei kiristynyt juuri ollenkaan eikä se lähtenyt lapasesta vaikka hetkittäin jouduin ihan kunnolla patistamaan sitä rrrraviin.

Lopuksi päästin sen juoksemaan irtona, ja siinä meinasikin olla vähän actionia. Muuli nimittäin ei halunnut aluksi mennä vapaana toiseen suuntaan ja jouduin juoksemaan sen ns kiinni aitaa vasten ja kääntämään taas siihen alkuperäiseen suuntaan. Ensimmäisellä kerralla se tietenkin pelästyi ja juoksi toiseen päähän kenttää, mutta palasi heti luokse puhisemaan. Toista kertaa se ei enää lähtenyt ns lapasesta vaan tyytyi kohtaloonsa ja vaihtoi suunnan takaisin oikeaksi.

Lopussa se juoksi yhtä hyvin vapaana kumpaankin kierrokseen. Koska pimeässä kuvaamani klippi kelpasi suodattimen kautta vain Instagramiin, julkaisen tässä pätkän irtojuoksutusta parin viikon takaa, kun minulla oli viikonloppuna kuvaaja mukana tallilla. Tältä se siis näytti tänäänkin, tosin Muuli pysähtyi (jos mahdollista) vieläkin nopeammin. Itseasiassa niin nopeasti että takajalat luisuivat vielä lumella kun etupää pysähtyi.

Sisällä tallissa muistin kerrankin venytykset, joita hieroja näytti marraskuussa. Takajalat venytin riimunnarulla, ja se sama vasen takanen oli ongelmallinen, Muuli ei millään meinannut ojentaa sitä eteen. Jatkan tilanteen seurailua. Liikkeessä ei ole eroa puolten välillä, toki tämän sanottuani, saan varmasti 10 kommenttia blogiin jossa ylläolevaa videota on analysoitu. Paitsi että siinä on vain toinen suunta. Instagramista löytyy se toinen..

Kovaa ravia vaan!