Muuli sai nimen!

Muulilla ei ollut passissa mitään nimeä. Se myytiin minulle nimellä "India", mutta se taisi olla vain tallin työnimi sille. On aika hankalaa kutsua eläimiä niiden UELN-numeroilla.

Tämän vuoden alussa tuli voimaan uusi asetus jonka mukaan kaikki kavioeläimet pitää rekisteröidä Hippokseen kuukauden sisällä niiden maahantuonnista. Näin tiedetään missä hevoset menee ja joskus ehkä tiedetään että kuinka paljon niitä Suomessa on.

Aikaisemmin ei EU-passillisen eläimen liikkeistä ole tarvinnut ilmoittaa mitään Hippokselle, kunhan on hoitanut ja "hoitanut" muutokset niiden tietoihin alkuperäismaahan. Eli kukaan ei varmasti ole hoitanut.

Ihanaa kun on hyviä kuvia jemmassa! Tämä ja muut kuvat on Reetta Ollilan käsialaa (Ponipäiväkirja)
Hippos "rekisreröi" nämä eläimet minimitiedoilla tietokantaansa, ilmeisesti väri tulee kun se pyydettiin kertomaan (tummanruunikko, siima, aasinristi, tähden alku, ihan itse tunnistin!). Tämä "rekisteröinti" ei siis vaadi tunnistajan käymistä joten se on huomattavasti halvempi kuin normaali rekkaus. Paitsi jos sattui tuomaan maahan tammaeläimen tai orieläimen joka saa joskus jälkeläisiä, silloin se pitää rekisteröidä kunnolla. Nyt Hippos vie minulta vaivaiset 70 euroa kun ne naputtelevat tiedot rekisteriinsä.

Tänään siis täytin paperia ja mietin kuumeisesti että mitä hittoa mä laitan nimeksi Muulille. Katsoin läpi kaikki ehdotukset, joita olin saanut ja kääntelin niitä vielä itsekin Google kääntäjässä. Mikään ei oikeastaan sytyttänyt.

Meille tuli uusi kissanpentu vähän ennen Muulin saapumista. Yritimme ensin kutsua sitä sen virallisella nimellä joka on Miio. Mutta jostain syystä lipsahti suusta aina "Sintti", kun se nyt luonnollisesti oli aika rääpäle toisiin kissoihin verrattuna. Se ei kuitenkaan olisi voinut olla Sintti koko elämäänsä, koska siitä pitäisi tulla isokokoinen siitoskolli. Kunnon macho fantastico siis.
Yhtäkkiä se nimi sitten tuli jostain. Ja sen nimeksi tuli Stindebinde, kotona ihan vain Stinde tai Stinu.

Muulin kohdalla kävi samoin. Eli nimi vain tuli. En tiedä mistä se tuli. Jostain taivaasta tuli minun päähän. Buena Chica! Sitähän mä sille hoin samalla kun kahlasin syvissä lumissa pyörötarhassa sen perässä. Aina hoin sitä kun se edes katsoi minua tai tuli ottamaan kauraa. Sehän tarkoittaa suomeksi että hyvä tyttö.

Että Entrecotesta ja Lihapullasta tuli nyt hyvä tyttö. Melkein kaksi kuukautta siihen menikin,
Siis meinasitko antaa mulle nimeksi välilihan? t. Buena Chica aka Muuli
Tsekkasin ettei saman nimisiä löydy Hepasta, eikä muuten löytynyt Sukupostistakaan enkä laittanut vaihtoehtoja. En olisi niitä keksinytkään.

Toinenkin iloinen uutinen mahtuu tähän päivään. Näyttää siltä että muuli esitti niin kilttiä sunnuntaina että sille on kuin onkin tallipaikka tiedossa kesästä eteenpäin! Tallinomistajan mies on käytännössä jo ns hoideltu mutta itse tallinomistajan myönteistä tallipaikkapäätöstä on vielä pönkitettävä niillä leipomoherkuilla.

Ja mikä parasta, yksi tallin asukki ei saa mennä kesällä laitumelle joten Muulille on tarhaseuraa! Ajattelin nimittäin pelata tämän erittäin kalliin ostoksen kanssa varman päälle ja olla päästämättä sitä laitumelle lihomaan.
En oikein tiedä miten sopeudun tallille jossa ei ole maneesia. Olenhan Suomen kermaperseisin muuli. t. Buena Chica aka Muuli
Ps. Älkää peljätkö muulien ystävät. Vaikka nimi ei enää viittaakaan ruhonosaan, pyrin lääkitsemään Muulia aina sellaisilla lääkkeillä jotka eivät aiheuta teuraskieltoa.