Muulien historia

Facebookin muuli- ja aasiryhmissä on kiertänyt teksti muulien historiasta ja suomennan sen tähän kaikkien iloksi. Teksti on peräisin American Mule Museumista, jota ollaan parhaillaan perustamassa Kalifornian Bishopiin. Bishop on tunnettu Yhdysvaltojen suurimpien muulipäivien pitopaikkana. Bishop Mule Daysit järjestetään aina toukokuun lopussa ja ne kestävät viikon.

Juttu on kuvitettu vanhentuneilla ja tekijänoikeusvapailla kuvilla lähinnä Wikimedian arkistoista.

"In a cotton field" julkaistu lehdessä Harper's Weekly 1887
 ---
Muulista on sanottu ettei sillä ole mitää syntyperää, mutta tilanne on oikeastaan ihan päinvastainen. Ensimmäisen muulin syntymän ajankohtaa on vaikeaa arvioida, mutta se on saanut alkunsa siellä missä aasit ja hevoset ovat jakaneet saman elinympäristön ja risteymiä on syntynyt luonnossa. Luultavasti risteymiä on syntynyt vielä villien hevosten ja aasien välillä, ja niitä tapahtuu edelleen, vaikkakin erittäin harvoin.

Muuleja on sittemmin kasvatettu tarkoituksella antiikin ajoista lähtien. Aasiorin ja hevostamman lisäännyttäminen on yleisin ja tunnetuin hybridi. Risteymä toisinpäin, eli hevosorin ja aasitamman lisäännyttäminen ei ole niin yleinen. Tätä jälkeläistä kutsutaan muuliaasiksi. Syitä tähän sanotaan olevan se, että muuliaasit ovat pienempiä ja vaikeampia saada aikaiseksi. Hevosori ei mielellään astu aasitammaa eikä aasitamma anna astua. Lisäksi sanotaan että tiinehtymisprosentti on huono.

Muulit antiikin historiassa


Paflakonian ja Nikean alueella asuvat ihmiset ovat ehkä kasvattaneet ensimmäisinä tarkoituksella muuleja. Alue on nykyisessä Pohjois-Turkissa.

Muuleja tiedetään olleen egyptissä jo 3000 eaa ja lisäksi kuudensadan vuoden aikana vuosina 2100-1500 eaa. Faaraot lähettivät retikuntia Sinaihin hakkaamaan turkoosia. Kaivosmiehet merkitsivät reittinsä veistämällä kiviin merkkejä. Merkkeinä käytettiin veneitä ja muuleja (ei kameleita!). Muulit olivat tuohon aikaan suosituimpia kuormajuhtia. Kun antiikin Egyptissä faaraoita kanniskeltiin paikasta toiseen ihmisvoimin, kulkivat kuolevaiset muulivetoisilla kärryillä. Egyptiläinen muistomerkki Thebesistä kuvaa nimenomaan muuleja sidottuna kärryihin. Muulit toistuvat usein historiassa, kuvina ja merkkeinä ja se kuvaa sitä että muulit olivat todella yleisiä. Niitä käytettiin vetämään kärryjä ja kantamaan taakkaa, ei siis ratsastukseen.

Anatolian/Vähä-Aasian alueella asui aikoinaan kova hevoskansa, heettiläiset. Heidän mukaansa muulin arvo oli kolme kertaa hyvän kärryhevosen arvo.

Sumerialaisten tekstit vuosituhannelta 2000 eaa kertovat että muulin hinta oli yleensä 20-30 sekeliä, eli seitsemän kertaa aasin hinta. Elballa (Italiassa) taas muuli maksoi yleensä 60 sekeliä.

Marin kuningaskunnassa Mesopotamian pohjoisosassa kerrotaan että kuningasta nuhdeltiin ja hänelle sanottiin että "käyttäisit sinäkin muulia tavallisen hevosen sijaan kuten kuninkaan kuuluukin". Muulia siis arvostettiin enemmän.

Antiikin Etiopiassa ihmiset julistivat muulin kaikista eläimistä korkea-arvoisimmaksi.

Muuli oli kovassa arvossa myös antiikin Kreikassa. Sitä käytettiin samaan tapaan kuin muuallakin eli kuormajuhtana ja vetojuhtana.  Kreikassa kuljettiin pisimmät matkat tietenkin veneellä maan luonteesta johtuen, mutta tavallinen kansa lähti harvoin kotoaan mihinkään. Ja jos lähtivät, kulkivat muulilla saaren sisäiset matkat. Muuleilla oli paljon kovemmat kaviot kuin hevosilla ja ne sopivat paremmin kivikkoisille poluille. Muuli oli myös helpompi kouluttaa ja pystyi päivässä kulkemaan 80 kilometriä ja tarvitsi vain neljä tai viisi tuntia unta.

Homeros mainitsi muulit kirjoittaessaan Iliasta 800 eaa. Hän kertoi muulien tulleen Kreikkaan heettiläisiltä Anatoliasta, missä niiden kasvatus oli paikallinen erikoisuus. Muuleja kasvatettiin myös Kreikassa Homeroksen aikana ja niitä käytettiin kantojuhtina ja maataloustöissä. Myöhemmin muuleja kasvatettiin erityisesti Peleponnesoksen ja Arkadian alueilla ja muuliravit alkoivat Olympiassa 500 eea. Kilpailuja järjestettiin seuraavien 80 vuoden ajan.
Malja noin 500 eea Kreikasta.Jérôme Carcopino Museum, Department of Archaeology, Aleria
Antiikin Roomassa muuleja käytettiin kulkuneivoina koska niiden uskomaton voima ja kestävyys tunnettiin kaikkialla. Roomalaiset sotilaat kantoivat uskomattomat määrät varusteita ja aseita ihan jalkaisin pitkiä matkoja. Kun Darius oli vastuussa barbaarien kukistamisesta, hän treenasi sotilaansa jaksamaan ja kantamaan vielä enemmän. Sotilaat varustettiin myös sauvoilla, joiden avulla he pystyivät kantamaan vielä enemmän. Näitä sotilaita kutsuttiin Dariuksen muuleiksi, koska heillä oli kestävyyttä kuin muuleilla.

Hannibal oli antiikin ajan nerokas sotapäällikkö joka mm kulki alppien yli vuonna 216 eaa. Hänen joukkueellaan oli kulkupeleinä sekä norsuja että muuleja, mutta muulit paljastuivat paljon paremmiksi kulkuvälineiksi Alpeilla.

Muulit Pyhällä maalla


Muulit ovat olleet tunnettuja "pyhällä maalla" eli Israelin ja Palestiinan alueilla suunnilleen vuodesta 1040 eaa lähtien. Kuningas Davidin aikana muuli korvasi aasin kuninkaallisena ratsuna ja prinsessan ratsuna.

Mooseksen lakien mukaan (Kolmas Mooseksen kirja 19:19) "Älä anna karjassasi kahden erilaisen eläimen pariutua keskenään.". Muulien kasvatus oli siis täten kielletty. Heprealaisia ei kuitenkaan kielletty käyttämästä muuleja, kunhan ne oli ostettu muualta tai maahantuotu. Muuleja myivät heprealaisille mm egyptiläiset ja armenialaiset.

Kuningas Daavidin aikana ruokaa kuljetettiin eritisesti muuleillaja Daavid ratsasti silloin tällöin muuleilla. Koska kaikki ottivat kuninkaasta mallia, ratsastivat muuleilla vain kuninkaalliset. Davidilla oli myös muuliaasi, jolla hänen poikansa Salomo ratsasti omissa kruunajaisissaan.
Salomonin alla on muuli, ei aasi.
Koska muulit olivat niin arvokkaita, lähettivät muut kuninkaat niitä lahjaksi Salomolle. Kaikki hänen poikansa saivat muuleja ratsuikseen ja he myös ratsastivat niilllä. Kun Salamon veli Absalom yritti viedä kruunun, hän lähti karkuun muulilla. Hänet saatiin kiinni ja tapettua muulin selästä.

Kun israelilaiset palasivat maanpakolaisuudestaan Babyloniasta 538 eaa, he toivat mukanaan hopeaa, kultaa ja monia eläimiä. Eläimiin kuului myös ainakin 245 muulia. Muulilla ja muuliaasilla on kaksi eri nimitystä hepreaksi ja ne mainitaan 17 kertaa vanhassa testamentissa. Uudessa testamentissa ei kuitenkaan puhuta muuleista mitään. Ehkä muulien suosio laski myöhemmin.

Muulit keskiajalla


Muulit olivat yleisiä Euroopan kaupungeissa kauan ennen resessanssia. Marco Polo ylisti turkmeenien  muuleja, joita oli nähnyt Keski-Aasiassa 1294.

Keskiajalla käytettiin paljon raskasrakenteisia hevosia kantamaan raskaasti varusteltuja sotilaita aseineen ja samalla muuleja käytettiin paremman väen ratsuina.

Muulikasvatus kukoisti Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa 1700-luvulla. Monien vuosien ajan Ranskan Poitou oli muulikasvatuksen sydän Euroopassa. Alueella kasvatettiin noin 500 000 muulia joka vuosi. Raskasrakenteiset työmuulit olivat kysyttyjä maataloustöihin ja poitounaasista tuli kaikista suosituin muulien isä. Pian Espanja otti ranskan kiinni ja selä Kataloniassa että Andalusiassa kehitettiin omat aasirotunsa tuottamaan vahvoja muuleja.

Muulit eivät olleet yleisiä Englannissa tai Amerikassa ennen kuin 1700-luvun lopulla. Muuleja vietiin erityisesti siirtomaihin, erityisesti Intiaan.

Muulien alku "uudella mantereella"


Vuonna 1495 Christopher Columbus toi mukanaa neljä aasioria ja kaksi aasitammaa ja hevosia "uuteen maahan". Näiden eläinten tarkoitus oli tuottaa lisää eläimiä joiden avulla uutta maata oli mahdollista lähteä tutkimaan.

Kymmenen vuotta sen jälkeen kun espanjalaiset valloittivat asteekkivaltakunnan tehden siitä oman siirtomaansa, tuotiin maahan kolme aasioria ja kaksitoista aasitammaa Kuubasta. Näillä aaseilla aloitettiin muulikasvatus Meksikossa.

Muulitammoja käytettiin ratsuina ja muulioreja ja -ruunia kantojuhtina. Muuleja käytettiin hopeakaivosten lisäksi maan valloituksen etulinjassa. Jokaisen siirtokunnan piti kasvattaa omat muulinsa ja kaupungeissa oli ainakin yksi aasiori muulikasvatusta varten.

Muulit Pohjois-Amerikassa



George Washington oli edistyksellinen amerikkalainen maajussi jo ennen kuin hänestä tuli presidentti ja hänen ajatuksistaan syntyi pikkuhiljaa suurikokoinen mammuttiaasi ja suurempikokoiset muulit. Washington ymmärsi muulin arvon maataloudessa, olihan se kokoonsa verrattuna erittäin sitkeä ja samalla vähään tyytyväinen. 1700-luvun lopun muulit olivat kuitenkin pienikokoisia koska maassa oli vain pienikokoisia aaseja. Washingtonin suuri haave oli luoda Yhdysvaltoihin laatumuulikanta. 

Tehostaakseen muulin kykyjä, oli muulista ehdottomasti saatava suurempi. Hienoja hevosia Yhdysvalloissa oli paljon, mutta suuria aasioreja piti lähteä hakemaan Euroopan puolelta. Espanjassa kasvatettiin siihen aikaan maailman suurimpia ja upeimpia aaseja jotka olivat samanlaisia kuin katalonianaasit nykyään. Malliltaan aasit olivat siis korkeita, paksuluisia ja kovia työjuhtia jo sellaisenaan. Risteyttämällä näitä aaseja erirotuisiin hevostammoihin olisi mahdollista saada sekä kevyempiä muuleja kevyeen kärrynvetoon ja raskaampia muuleja peltotöihin.

Ongelmaksi muodostui se, että espanjasta oli kiellettyä myydä aaseja ulkomailla. Washington kirjoitti kuitenkin kirjeen Espanjaan ja aneli lupaa ostaa joitakin aaseja. Lopulta vuonna Charles III ajatteli että lahjoittaessaan aaseja hän varmasti hyötyisi tulevaisuudessa jotenkin uuden mantereen valloituksesta. Kuningas lähetti Washingtonille andalusialaisen oriin ja kaksi tammaa ja aasit saapuivat Virginiaan 1785. Ensimmäisenä vuonna ori, joka nimettiin Royal Giftiksi, ei suostunut astumaan hevostammoja ollenkaan mutta seuraavina vuosina jälkeläisiä syntyi paljon. Myöhemmin Washington sai vielä lahjoituksena kaksi laadukasta aasitammaa ja hieman pienemmän oriin Maltalta. Nämä olivat lahjoja Marquis de Lafayettelta, joka oli ranskalainen poliitikko ja oli mukana myös Amerikan vapaussodassa kuten Washingtonkin. Ori nimettiin The King of Maltaksi ja siitä tuli loistava isä monille ratsumuuleille kun sitä käytettiin kevytrakenteisille ratsuhevostammoille.


Ja kun aasirotuja risteytettiin keskenään, sai alkunsa maailman suurin aasirotu, mammuttiaasi. Mammuttiaasi on siis syntynyt risteytysten ansiosta.

Sisällissodan jälkeen Washington pystyi keskittymään enemmän muulikasvatukseen. Viidentoista vuoden kuluttua hänellä olikin jo 58 muulia työskentelemässä maatilallaan. Hän pysti nyt mainostamaan oripalveluitaan kun ihmiset pystyivät näkemään hienot muulit työssään. Astumismaksu hevosille oli lisäksi pienempi kuin aaseille.

Vuoteen 1808 mennessä Yhdysvalloissa arveltiin olevan noin 855 000 muulia, joiden arvo yhteensä oli noin 66 miljoonaa dollaria. Muuleja ei käytetty pohjoisessa, siellä maatilat käyttivät edelleen hevosia ja niiden lisäksi härkiä mutta etelävaltioissa muulit olivat suosittuja. Yksi mies kahden muulin kanssa pystyi kyntämään 6,5 hehtaaria peltoa. Kyntämisen lisäksi ne tekivät kaikki muutkin tilan työt ja vetivät vielä sadon torille myytäväksi. Tupakkafarmeilla muulit vetivät istutuskonetta ja sadonkorjuun jälkeen tupakanlehdet vedettiin puisilla rekiillä pelloilta tilalle.

Yhdysvaltojen aasit eivät riittäneet vaan aaseja tuotiin runsaasti myös Espanjasta. Vuosien 1850-1860 välillä muulien määrä Yhdysvalloissa tuplaantui. Pelkästään vuonna 1889 Yhdysvalloissa syntyi 150 000 muulivarsaa. Muulit olivat korvanneet hevoset täysin maatilan töissä.

Vuonna 1897 muulien määrä oli 2,2 miljoonaa ja ne olivat arvoltaan noin 103 miljoonaa dollaria. Tässä vaiheessa puuvillabuumi oli kovimmillaan, eritisesti Texasissa, kasvoi muulien määrä 4,1 miljoonaan. Muulit maksoivat tuohon aikaan noin 120 dollaria kappaleelta. Yksi neljäsosa kaikista muuleista oli Texasissa. Siellä sijaitseva Ft. Worthin karjapiha oli koko maan muulinvälityksen keskus.
Muuleja Iowassa noin 1926
Muulien vallankumous tuli tiensä päähän teollistumisen ja autojen myötä. Tosin toisen maailmansodan aikaan kärsittiin kaasupulasta, jolloin muuleille oli vielä töitä maatiloilla, ainakin sodan ajaksi.

Lähteet: