Muulin kehitys 1,5 vuoden jälkeen

Kuva: Emmi Jormanainen

Muulille reilu viikko sitten 18 Suomikuukautta täyteen. Tässä tulee nyt asiaan kuuluva kuulumispostaus. Jos olet uusi blogin lukija, kannattaa lukea läpi nuo edellisetkin kuulumispostaukset niin pääset hyvin kärryille siitä, että mikä juttu tämä Muuliprojekti oikein on.

Tällä hetkellä mennään näillä

  • Ei vieläkään laukkaa liinassa, ainakaan kovin hyvin
  • pääsee edelleen minun käsistäni karkuun aika helposti, mutta onneksi näitä tilanteita ei enää tule kovin usein
  • on tullut hieman kärsimättömäksi kavioiden raspauksessa, mutta saan ne silti raspattua ihan ok. Olen joutunut mm korottamaan ääntäni ja komentamaan Muulia kun se nykii kaviota pois
  • ötökkämyrkkyä pystyy lisäämään tarhassa vapaana
  • ratsastuksellisesti eteni kesän aikana kivasti ja stunttiratsastaja pystyi ratsastamana jo paljon ilman talutusta, myös laukassa
  • laukka on ihan hyvää ja videolta tarkasteltuna kolmitahtista
  • on todella herkkä suustaan ja jos ohjasta jää vetämään, vastaa paineeseen lisäämällä vauhtia ja poistumalla paikalta
  • maastossa on käyty kerran talutuksessa
  • selkäännousut ratsastaessa ovat tuottaneet ongelmia, toisinaan pyörii pois alta ja toisena päivänä ongelmia ei ole
  • edelleenkään en voisi kuvitella että kiipeän itsekseni selkään ja ratsastelen kentällä, eli tarvitsen aina avustaan liinan päähän
  • suurimmaksi osaksi Muulilla on ratsastanut huippu stunttikuskimme, itse olen ollut selässä muutamia kertoja
  • ohjasajossa toimi melko hyvin ja on otettu yksi ohjasajotuntikin, eli siihen on tiedossa parannusta
  • menee traileriin hyvin, mutta on kesän kuljetusten aikana ollut sen verran stressaantunut ettei ole matkalla syönyt heiniä. Ei kuitenkaan hikoile ollenkaan eikä kakka mene löysäksi
  • vieraissa paikoissa on edelleen aluksi (ensimmäisen illan/päivän) aika räjähdysherkkä, mutta ei ole tehnyt mitään tai lähtenyt käsistä. Tuntuu vain sellaiselta, että on valmis sinkoamaan mistä tahansa kipinästä. Seuraavana päivänä on jo rauhallisempi ja seuraa enemmän minua
  • on saanut olla laitumella puoli päivää joka päivä. Tulee laitumelta luokse ja lähtee mielellään matkaani
  • Vepsän luona käytyämme on lähettämisestä tullut paljon helpompaa
Aasipäivä 2017, kuva: Rea Rautamies

Minusta tuntuu että vasta tänä kesänä olen oppinut huomaamaan Muulin tekemisistä sen luonnetta ja ajatuksia. Tai enhän tiedä miten eläin ajattelee, mutta joillakin tekemisillään se on saanut minut huvittumaan. Ehkä se on ollut entistä enemmän minun perääni ja on jutuissa "mukana", jolloin se on alkanut tuntua enemmän minun muuliltani.

Ehkä tässä kohtaa pitäisi sanoa, että Muulilla on "huumorintajua", vaikka en uskokaan että eläimet pystyvät vitsailemaan tai ajattelemaan sillä tasolla. Jotkin sen tekemiset vain tuntuvat huumorilta. Tiedän kyllä, että eläimet tekevät asioita lähtökohtaisesti saadakseen hyötyä (tai välttääkseen rangaistuksen), mutta muutama vuosi ja minäkin inhimillistän sitä sujuvasti.

Son moro t. Muuli. Kuva: Emmi Jormanainen