Muulin uusi stuntti ensimmäistä kertaa ratsailla

Kuva: Aino Holmberg

Toissapäivänä Muulin ratsukolutukseen pilkahti taas uutta valoa, kun Oonan väsymättömän työn jatkajaksi tuli Aino. Aino on nuoresta iästä huolimatta laitellut kotitallinsa nuoria ratsuja ja tällä hetkellä painii puoliksi omistamansa kolmivuotiaan kanssa. Tämän lisäksi hän käy sisäänratsastamassa, ratsuttamassa ja läpiratsastamassa muidenkin hevosia. Tutustuin Ainoon, kun hän pari vuotta sitten alkoi ratsuttaa silloista vuokrahevostani.

Oona teki Muulin kanssa hienoa työtä pysyessään selässä kaikissa äkkiliikkeissä ja uskaltamalla ratsastaa eteen tilanteessa kuin tilanteessa ja nyt, kun Muuli on siinä pisteessä että sitä voisi jollain tapaa työstää, oli aika värvätä ratsuttaja.

Tämän viikon tiistaina se siis tapahtui ja Aino tuli kokeilemaan Muulia ensimmäisen kerran.

Uutena varusteena Muulilla oli testissä remonttiturpis, joka ei tosin välttämättä oikein sovi muuleille noin lähtökohtaisesti. Muulin huulet ovat lyhyet, ja jos poskiremmiä ei lyhennä ja jättää kuolaimen mukavasti rypyttömään suuhun, jää remonttiturpis pakostikin turhan alas. Ja kun se vielä vähän valahtaa alemmas, on se sierainten päällä.

Kuva: Aino Holmberg
Kuva: Aino Holmberg
Kuva: Aino Holmberg

Lainasimme tallinomistajaa sen verran, että hän piti Muulista kiinni kun Aino kiipesi selkään ja oli jonkin aikaa liinan päässä. Eli aivan samaan tapaan kuin aina tähän asti, ei liikaa muutoksia Muulille. Muuli päästi hyvin selkään ja ensimmäinen liikkeellelähtö oli melko hyvä. Olen kertnut blogissani, kuinka se ensimmäinen liikkeellelähtö selkäännousun jälkeen voi olla hyvinkin vauhdikas.

Itse siirryin heti takaportille pitämään vahtia varmuuden vuoksi.

Ympäristöhaitoista sanottakoot, että meillähän oli satanut koko yön vettä ja rankasti ja kenttää peittivät laajat suuret vesilätäköt. Muuli ei oikein arvosta lätäköitä, mutta välillä se menee niiden yli ja välillä stoppaa niiden eteen, että ole siinä sitten. Kyllähän ne tällä kertaa aiheuttivat hieman ongelmia kun Muuli teki niiden kohdalla äkkikäännöksiä.

Muuli kulki todella hienosti ja rykimättä. Yksi yritys näkyy videon alkupäässä, mutta Muuli rauhoittui siitä heti, kun sen suuhun ei jääty roikkumaan. Aino otti liinassa vielä ravia ja pääsi sen jälkeen vapaaksi.

Kentällä oli samaan aikaan toinenkin ratsukko, tallilainen suomenhevostammansa kanssa. Ratsukon päälle on ratsastajan toiveesta photoshopattu maneesilana. Kuva: Aino Holmberg
Ratsastuksen alkupuolella Muuli oikeanpuoleiseen korvaan tuli joku häiriö, ja se piti sitä liioitellun alhaalla ja ravisteli päätään. Korvan rapsuttelu ei auttanut. Korvan asento ei ollut sellainen ratsastajaa kuunteleva, vaan ihan kuin korvaan olisi mennyt jotain. Tila meni itsestään ohi. Kuva: Aino Holmberg

Ehkä tämä maneesilana tukipilarina kentällä, järkytys uudesta ratsastajasta tai remonttiturpiksella tukitut sieraimet saivat Muulin käyttäytymään ihan ihmisiks. Se ei rykinyt mihinkään ja oli hanskassa. Vauhdin sijaan se oli jopa etanamaisen tahmea ja sitten se väsähti nopeasti ja alkoi punkea lapa edellä just sinne minne halusikin. Tätä näkyy videon loppupuolella.

Aino kertoikin ratsastuksen jälkeen että kuolaimena voisi kokeilla ensi kerralla full cheekiä (itse ajattelin peeweetä), joka auttaisi kääntymisessä tukien paremmin toiselta puolelta. Muuli oli aluksi myös todella jännittynyt, mutta kun sitä ratsasti istunnalla ja rennolla kädellä, niin se rentoutui todella nopeasti.

Istuntaa se kuulemma kuunteli hyvin, mitä tuli liikkeellelähtöön ja pysähtymiseen, mutta kääntyminen istunnan avulla oli Muulille täysin hepreaa, varsinkin sen jälkeen kun se väsähti.

Mutta jos Muuli alkaa punkea vastaan, ei ratsastusta voi ihan siihenkään lopettaa, joten Aino jatkoi sen kanssa niin kauan, että se myötäsi edes hieman.

Tässä on teille vähän punkemista. Kuva: Aino Holmberg

Talutin Muulin maastakäsin loppukäynnit ja siinä se tuntui kuin miltä tahansa hevoselta. Se tuli perässä vesilätäkköihinkin ilman ongelmaa. Käveli pää alhaalla kaikkensa antaneena. Sidoin puomille hevosta vastapäätä, riisuin kamat, hain lämmintä vettä ja sienen ja huuhdoin hiet. Tiistaina paistoi aurinko ja se oikeasti vielä lämmitti!

Muuli pääsi vielä laitumelle loppuillaksi.

Korvarapsutuksia. Kuva: Aino Holmberg

Niin ja Aino tosiaan tulee jatkossakin. Ei kuitenkaan enää tällä viikolla päällekkäisten menojen takia, mutta ensi viikosta eteen päin.

Strategiakin alkaa selkiintyä, ei välttämättä enää remonttiturpista, kuten kuvista näette, se ei oikein toiminut. Toiset kuolaimet. Vartti kentällä ja jos meno on asiallista niin lähdetään maastoon kävelemään.

Kuva: Aino Holmberg
Kuva: Aino Holmberg
Kuva: Aino Holmberg
Kaikkensa antanut Muuli. Kuva: Aino Holmberg