Näin perustin toiminimen ja työskentelen sivutoimisena yrittäjänä palkkatyön rinnalla

Kaisa Määttänen Tmi palveluksessanne! Kuva: Peppiina Tukkila

Perustin marraskuun 2017 alussa oman toiminimen, jonka alla on tarkoitus tarjota tallilomituksia ja muuta pientä. Kokosin tähän postaukseen asioita siitä, miten homma hoitui (vai hoituiko) ja miten hoidan laskutuksen ja kirjanpidon. Eniten päänvaivaa tuotti työtulon määrittäminen YEL-vakuutuksen varalle (jota en ole ottamassa) ja se, miten alvien kanssa toimitaan, kun en ole arvonlisäverovelvollinen. Etukäteen pelkäsin eniten veroilmoituksen täyttämistä, mutta se ei ollutkaan vaikeaa.

Tämä postaus ei ole alan ammattilaisen tarkistama ja kerron asiat, kuten olen ne itse ymmärtänyt. En siis ota mitään vastuuta tekstistäni ja Sinun kannattaa tarkistaa faktat vielä itse, jotta voit varmistua siitä, että olemme ymmärtäneet asian samalla tavalla. Kirjoitin postausta sitä mukaa, kun uusia asioita tuli eteen ja ratkoin niitä parhaani mukaan. Kokosin postaukseen kaiken toiminimen perustamiseen liittyvät asiat perustamisilmoituksesta veroilmoitukseen.

Asiat eivät välttämättä ole kronologisessa järjestyksessä, mutta kirjoitin toisiinsa liittyvät asiat peräkkäin. Postaus on pitkä, joten sitä kannattaa ensin silmäillä otsikkotasolla läpi ja lukea vain itseään kiinnostavat kohdat.

Yrityksen suunnittelu ja perustamisilmoitus

Toiminimelleni ilmeni tarvetta, kun tutulla maatilalla oli lakisääteisiä lomituspäiviä käyttämättä kuluvalta vuodelta. Lomituksen voisi hoitaa vain henkilö, joka on ennakkoperintärekisterissä ja se taas vaati yrityksen perustamista. Minulla oli jo tässä kohtaa tieto, että arvonlisäverovelvollisuuden raja on 10 000 ja päätin, että se onkin maksimi työmäärälleni. Prosessin edetessä selvisi vielä, että toinen huomioon otettava asia on YEL, kun laskee sitä, kuinka paljon työtä voi tehdä.

Toiminimen luonti lähti siitä, että kirjauduin 1.11.2017 YTJ:n palveluun pankkitunnuksillani ja perustin toiminimen Kaisa Määttänen Tmi. Samalla maksoin verkkopankissa 75 euron maksun perustamisilmoituksesta. Toiminimi ei ole ihan heti vielä olemassa, mutta 6.11.2017 se oli hyväksytty ja sain siitä vahvistuksen. Y-tunnuksen sain heti perustamisilmoituksen jälkeen ja se on 2866427-1. Nyt yritykseni näkyy YTJ:n yritystiedoissa.

Toimiala

Toimiala ilmoitetaan erikseen sekä Kaupparekisteriin että Verohallinnolle. Kaupparekisteriin voi kirjoittaa vapaata tekstiä (minä laitoin "eläinten hoito") ja Verohallinnolle on etsittävä oikea toimiala heidän listaltaan (minulla 01620 Kotieläintaloutta palveleva toiminta).

PRH neuvoo sivuillaan välttämään Kaupparekisteriin ilmauksia "kaikki laillinen liiketoiminta". Suora lainaus PRH:n ohjeista liittyen toimialaan "Nykyään toimiala voidaan ilmoittaa ns. yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. PRH suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä." Tein siis työtä käskettyä. Harmikseni huomasin, että yrityksen alan vaihtaminen jälkikäteen muutosilmoituksella muotoon "eläinten hoito ja muu laillinen liiketoiminta" maksaa 40 euroa, jäi tekemättä.

Verohallinnolle sen sijaan on valittava listalta yrityksen tarkka päätoimiala, eli se, millä toimii eniten. Omalla kohdallani se on helppo, sillä lomitus on heidän taulukossaan ilmoitettu olevan koodilla 01620. Valitsin siis sen. Verohallinnolle ei voi laittaa yleistoimialaa eli "kaikki laillinen liiketoiminta", vaan verottajan kanssa on oltava tarkka.

Vaikka yrityksen päätoimiala olisikin valittu tarkasti, voi sen lisäksi tehdä muutakin, kunhan eniten toimii kyseisellä päätoimialalla.

Toimialoista on selitetty kansantajuisesti tällä sivulla.

Rekisterissä näkyvät kaikki yrityksen yhteystiedot. Aluksi siellä näkyi myös puhelinnumeroni, koska luulin sen olevan pakollinen tieto. Myöhemmin poistin sen. Koska yritystoimeni on pientä, en perustanut yritykselle omaa sähköpostiosoitetta tai hankkinut omaa puhelinnumeroa.

Ennakkoperintärekisteri

Yrittäjälomittajan on oltava ennakkoperintärekisterissä. Sen takia valitsin yritysmuodokseni toiminimen sen sijaan, että toimisin kevytyrittäjänä vaikkapa Ukko.fi:n tai Osuuspankin kevytyrittäjyyden sijaan.

Ennakkoperintärekisteriin ilmoittaudutaan YTJ:n sivuilla kohdasta Muutosilmoitus. Siinä samalla voi ilmoitautua arvonlisäverovelvolliseksi, itse en sitä tehnyt. Lomakkeella valitaan myös yrityksen päätoimiala, joka itselläni on 01620 Kotieläintaloutta palveleva toiminta.

Nyt tulee hauska juttu. Vaikka ensimmäinen tilikausi voi olla enintään 18kk ja olin etukäteen ajatellut sen olevan 1.11.2017-31.12.2018, eli 14 kuukautta, ei se onnistukaan, jos päätoimiala on 01620. Ensimmäisen tilikauteni on siis oltava 1.11.2017-31.12.2017, eli kaksi kuukautta. Tämän sain tietää vasta YTJ:n palvelussa sähköistä muutoslomaketta Verohallinnolle täyttäessäni. Lomake antoi herjaa, eikä päästänyt eteenpäin, ennen kuin valitsin ensimmäiseksi tilikaudeksi 2 kuukautta.

Pankkitili ja rahaliikenne

Toiminimelle kannattaa avata oma pankkitili, sillä se helpottaa kirjanpidossa, kun yrityksen tulot ja menot ovat saman tilin alla sen sijaan, että oma henk.koht. yksityistili olisi käytössä. Pankit myyvät toiminimille oikein mielellään yritystilejä, joissa on paljon kalliimmat palvelumaksut kuin yksityistileissä. Toiminimellä on kuitenkin täysi oikeus avata verkopankissaan vain toinen yksityinen oma tili. Sen voi ainakin omassa pankissani tehdä verkkopankkitunnuksilla, eli asiointia pankissa ei vaadita.

Itselläni tilitapahtumia niin vähänlaisesti vuodessa, etten avannut omaa pankkitiliä toiminimelle vielä ensimmäisenä vuonna. Tositteita tulee vuoden aikana luultavasti enintään 20, joten ne on helppo pitää järjestyksessä.

Mitä tarkoittaa se, että ei ole alv verovelvollinen?

Käyttövapaa kuva Pixabaysta

Tähän oli todella vaikeaa löytää mitään rautalangasta väännettyä. Minun kohdallani tämä kuitenkin tarkoittaa sitä että:

  • Kun laskutan vaikka 6 tunnin työstä á 25e, laskutan asiakkaalta 150e Alv. 0%. Asiakas maksaa minulle 150 euroa.
  • Voin ostaa itselleni vaikkapa työhousut, jotka maksavat 100 euroa + alv, eli yhteensä 124 euroa. Voin vähentää 124 euroa toiminimen verotuksessa.
  • Kirjanpidossa en merkkaa alveja erikseen, vaan käsittelen aina kokonaisia summia.
  • Laskuun merkitsen, että Alv. 0% ja kirjoitin vielä laskun loppuun "Alv 0%, syynä vähäinen liiketoiminta"

Alvin kanssa pitää olla tarkkana, sillä jos vuoden aikana 10 000 euroa ylittyykin, tulee ylitys kalliiksi, koska alvit pitää maksaa jälkikäteen. Asiakkaathan eivät ole alvia minulle maksaneet, joten kaivan omaa kuvettani ja maksan oppirahoja. Arvonlisäverovelvolliseksi saa ilmoittautua, vaikka tulot jäisivätkin alle 10 000 euroa kuussa, se voi hyödyttää yrittäjää esimerkiksi isompien hankintojen kohdalla.

Arvonlisäverovelvollisuus ei siis tuo yrittäjälle kuluja, ellei unohda tehdä ilmoituksia ajoissa tai maksaa laskuja ajoissa.

YEL - Yrittäjän eläkelaki, raja 7 645,25e vuodessa (2017) / 7656,26 (2018)

Yrittäjien puheissa vilahtelee usein "yellit sitä ja yellit tätä". Kun me päivätyössä käyvät kartutamme eläkettä ihan "itsestään" ja sen maksuista huolehtii työnantaja, maksaa yrittäjä itse YELinsä. Sen määrän voi arvioida itse ja minimi on noin 1840 euroa vuodessa, uusi yrittäjä saa alussa alennusta.

Minun kaltaiseni sivutoiminen yrittäjä ei YELiä joudu välttämättä maksamaan. Vuosirajana on 7 645,25 euroa työtuloa (vuonna 2017). Vuosiraja vuonna 2018 on 7656,26 euroa.

Tämä työtulo on siitä kovin hauska, että se ei liity siihen, mitä yrittäjä laskuttaa asiakkailtaan. Kysyin asiaa Eläketurvakeskukselta ja lakipuolelta vastattiin minulle "Työtulon on vastattava sellaista palkkaa, joka olisi kohtuudella maksettava, jos tilallesi palkattaisiin yhtä ammattitaitoinen työntekijä tai sitä korvausta, jonka muuten voidaan katsoa vastaavan tekemääsi työtä. Se ei tarkoita laskutettavaa rahasummaa." Kokoaikaisen lomittajan keskipalkka vuodessa on 30 500 euroa, joka tekee tuntipalkaksi noin 17 euroa. Tämä summa näkyy Työeläkelakipalvelun sivujen dokumenteissa, eli sen perusteella oman työpanoksensa voi laskea luotettavasti.

Jos siis Työeläkelakipalvelun mukaan lomittajan tuntipalkka on 17 euroa, voi vuodessa tehdä tunteja 449. Se, mitä lomituksesta laskutan oikeasti, ei liity YELin määrittelyyn millään lailla. 449 tuntia lomitusta 26 euron tuntipalkalla onkin jo 11 674 euroa! Toki tässä kohtaa alv-raja ylittyy, mutta voin tehdä ihan huoletta lomitusta 10 000 euroon asti vuodessa ja olla maksamatta YELiä tai olematta arvonlisäverovelvollinen

Eläketurvakeskus tai työeläkelakipalvelu ei auta työtulon määrittämisen kanssa, vaan jos ei ole varma omasta työtulon määrästä, on oltava yhteydessä johonkin työeläkettä tarjoavaan eläkelaitokseen.

Antaa sataa

Yhden- vai kahdenkertainen kirjanpito

Kirjanpitotavaksi valitsin yhdenkertaisen kirjanpidon kaksinkertaisen kirjanpidon sijaan. Yhdenkertainen on helpompi tehdä, kun kirjanpitoon merkitään suoritukset ihan vain sen mukaan, milloin rahaa on mennyt tai tullut pankkitilille. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa ei tarvitse miettiä debettiä ja credittiä ollenkaan, senkun listaa tulot ja menot exceliin allekkain omiin sarakkeisiinsa. Jos kaikki maksut menevät pankkitlin kautta, on kirjanpito helppo tehdä tiliotteesta. TOSIN se ei riitä, että tapahtumasta on todiste tiliotteella, jokaisesta maksusta on oltava myös joku todistusaneisto, eli joko lasku tai kuitti. Kun siis teen asiakkaalle laskun, tulostan sitä kaksi kappaletta ja jätän toisen itselleni kirjanpitoa varten.

Tositteet saisivat olal nykyään myös sähköisessä muodossa, mutta omalla kohdallani tositteita on niin vähän vuoden aikana, että tulostan/kopioin kaikki.

Ja kun ostan kaupasta työhanskat, säästän kuitin kirjanpitoa varten. Kuitit kannattaa muuten aina kopioida, sillä kuittien "muste" haalistuu ajan kuluessa lukukelvottomaksi. Kuittiin kannattaa vielä kirjoittaa selite, että mitä tuotetta on ostettu, miksi, summa ja päivämäärä. Nämä siksi, ettei päivämäärää tarvitse tihrustaa mahdollisesti huonosti kopioituneesta kuitista.

Yhdenkertaista kirjanpitoa saavat käyttää toiminimiyrittäjät, mutta myös muut yritysmuodot "jos laissa määritellyt edellytykset täyttyvät". (Lähde: Vero.fi). Koska itse olen toiminimiyrittäjä, en lähtenyt selvittämään, millä muullakin yritysmuodolla saisi olla yhdenkertainen kirjanpito.

HUOM! Jos laskua ei ole maksettu saman kalenterivuoden aikana eräpäivästä huolimatta, se on merkittävä veroilmoituksessa myyntisaamisiin! Itselleni kävi näin heti ensimmäisenä tilikautena, kun kumpaakaan kirjoittamaani laskua ei oltu maksettu eräpäivään mennessä! Myöhemmin selvisi, että olin osoittanut lomituslaskuni väärälle taholle, laskun saaja ei siis ole kunnan lomatoimisto vaan tilallinen. Tein laskun uudestaan ja asia on kunnossa.

Tällaiset vuoden yli menevät maksut ovat ainoa kerta, jolloin yhdenkertaisen kirjanpidon tekijän on merkittävä jotain kaksinkertaisen kirjanpidon tapaan.

Vero.fi on selittänyt sivullaan melko kansantajuisesti kirjanpitoasioista.

Lyhyt tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus

Kahden kuukauden pituinen tilikausi tekeekin yrittämisestä hieman haastavampaa. Arvonlisäverovelvollisuuden raja on 10 000 euroa vuodessa. Jos tilikausi on tuota lyhyempi, arvioidaan velvollisuutta täysien toimintakuukausien perusteella. Toiminimeni vahvistettiin vasta 6.11., joten ensimmäinen täysi kuukausi on joulukuu. Jos laskutan vuonna 2017 loppuun mennessä 834 euroa, lasketaan sen keskiarvo koko vuoden tuloiksi, joka on 834 x 12 = 10 008, eli on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Jos laskutan 833 euroa, jään rajan alle.

Homma on siis harvinaisen selvä, vuonna 2017 saa laskuttaa vain 833 euroa.

Lyhyt tilikausi tarkoittaa myös sitä, että teen tarvittavat paperityöt ja ilmoitukset jo vuoden 2018 alussa. Olin ajatellut, että ne tulevat vastaan vasta vuoden 2019 alussa ja siihen asti saan vain talletella laskuja ja kuitteja mappiin.

Kirjanpitäjä sivutoimiselle yrittäjälle?

Kun selvittelin kaikkia kirjanpito- ja verojuttuja, tuli mieleen, että kirjanpitäjä olisi tosi hyvä idea. Hän tekisi puolestani kaiken ja antaisi vielä ohjeet kaupan päälle. No mitä se lysti sitten maksaa? Tässä esimerkkejä erään yhden naisen kirjanpitotoimiston sivuilta: Aloitustoimet 100 euroa (uudelle asiakkaalle kertamaksu), 50 euroa kuussa, kun tositteita alle 10 ja tilinpäätös toiminimelle 150 euroa sisältäen veroilmoituksen. Näillä summilla yritykseni ensimmäinen tilikausi (2kk pituinen) maksaisi minulle 300 euroa, jos tositteita on molempina kuukausina. Kun ensimmäisen tilikauden aikana (2kk) laskutan arviolta 700 euroa, tulisi kirjanpito minulle ihan liian kalliiksi.

Vaikka seuraavana vuonna veisin kaikki kuitit ja laskut vasta joulukuussa kirjanpitäjälle, maksaisi kirjanpito toiminimelleni aina jatkossa 200 euroa, sisältäen tilinpäätöksen ja veroilmoituksen.

Tilinpäätös ei muuten ole enää mikroyrityksille pakollinen (toiminimet ovat melkein aina mikroyrityksiä), joten tilinpäätöksestä ei tarvitse maksaa. Tilitoimisto Relipen sivuilla oli asia selitetty kansantajuisesti. Mutta veroilmoitus maksaa sitten myös erikseen.

Kirjanpito itse tehden?

Näillä kirjanpidon summilla ei näin vähän laskuttavan kannata kirjanpitäjää hankkia, jolloin kirjanpito on tehtävä itse. Olen itse koulutukseltani merkonomi sekä liiketalouden tradenomi niin "pitäishän mun nää jutut tietää". No en tiedä, onneksi Google on kaveri. Ihmettelen, miten olen ikinä saanut molemmista oppilaitoksista paperit ulos.

Olen tehnyt Suomen Aasiyhdistyksen kirjanpitoa jo monena vuonna ilmaisella Tappio ohjelmalla. Ohjelma on vanha, yksinkertainen mutta oikein toimiva. Se tulostaa taseet ja tilinpäätökset hienosti ohjelmaan vietyjen tapahtumien perusteella. Aasiyhdistyksen kirjanpito on kuitenkin jotenkin yksinkertainen ja helppo, vaikka se tehdäänkin kaksinkertaisena.

Oman toiminimen kirjanpidolle kaavailin myös Tappiota, mutta tapahtumien vähäisen määrän takia latasinkin netistä Zervantin sivuilta valmiin yksinkertaisen Excel-taulukon. Sen voi ladata täältä.

Laskutuksen hoidan ihan omin pikkukätösin ja kirjoitan laskun Wordissa. Laskut on numeroitava juoksevasti ja itse päätin aloittaa numeroinnin alusta aina vuoden vaihtuessa. Laskun numero on siis tyyliin 01/2017. Laskuja tulostan kaksi kappaletta, joista toinen jää omaan kirjanpitooni ja toinen menee maksajalle.

Tositteet (eli laskut ja kuitit ym) on säilytettävä kuusi vuotta tilikauden päättymisestä. Saan siis heittää vuoden 2017 tositteet roskiin 1.1.2024. Tilinpäätös on kuitenkin säilytettävä 10 vuotta, mutta sitähän eivät mikroyritykset joudu tekemään. Tositteet saavat olla paperilla tai sähköisesti. Itse olen kovin vanhanaikainen ja säilytän ne paperisina.

Kursiivilla ovat tulot, joita minulle ei eräpäivästä huolimatta maksettu vuoden 2017 aikana. Ne kirjataan veroilmoituksessa myyntisaamisiin ja ovat osa yritykseni tuloja. ...unohdin listalta vastuuvakuutuksen, joka on noin 200 euroa vuodessa.

Vähennettävät kilometrit

Koska toimialani on tallilomitus, on ilmiselvää että autolle on tarvetta. Talli ei todellakaan sijaitse naapurissa. Jos ajaisin autollani yli 50% toiminimen ajoa, saisin vähentää auton muitakin kuluja, mutta näin ei kohdallani tule tapahtumaan. Ajan kuitenkin päivittäin 70 km päätoimeni työmatka-ajoa ja yksi lomituspäivä taas on 136 km. Lomituspäiviä tulee olemaan jatkossa vain noin 20 vuodessa, joten niitä on murto-osa kaikesta ajostani.

Soitin verottajalle, joka oli sitä mieltä, että kaikesta ajosta on pidettävä ajopäiväkirjaa. Veroilmoituksen täyttöohjeissa kerrotaan kuitenkin että "Ajopäiväkirjan vaihtoehtona voidaan antaa muu selvitys, jos kyse on yksittäisestä matkasta tai vähäisistä ajomääristä. Selvityksen sisällön tulee vastata ajopäiväkirjaa. Älä lähetä ajopäiväkirjaa veroilmoituksen liitteenä. Lähetä se vain, jos Verohallinto pyytää sitä erikseen."

Tulkitsen oman yritystoimintani vähäisiksi ajomääriksi, jolloin voin suoraan pöytäkalenterista katsoa lomituspäivien määrän ja laskea niiden perusteella yritystoimintaan liittyvät ajot. Muun elämän ajon pystyn helposti arvioimaan myös kahden kuukauden ajalta.

Yritystoimintaan liittyvät kilometrit ilmoitan yrityksen omalla veroilmoituksella, kun palkkatyöni kilsat ilmoitan omalla henkilökohtaisella veroilmoituksellani.

Vähennettävät muut asiat

Nämä Tegeran työhanskat yllättivät. Toimivat oikein hyvin nollakeleillä ja vaikka kostuisivatkin kauttaaltaan, tuntuvat käsissä silti lämpimiltä. Kuivalla pakkasella nämä eivät minua sen sijaan pidä enää lämpimänä, vaan silloin tarvitaan lisälämmikettä. Karsinansiivouksessa nämä ovat erinomaiset.

Yrityksessä on luonnollisesti aina jonkin verran menoja, ja yritystoimintaan liittyvät menot saa vähentää. Jos yritykseen tulee vuoden aikana 3000 euroa rahaa, mutta olen ostanut yritykseen tarpeellista tavaraa 1000 eurolla, maksan veroja vain 2000 euron osasta.

Mutta.

Verottajan ohjeita voi tulkita kovin monella tavalla. Vero.fi kertoo seuraavaa:

"Verovelvollisen työssä tai virassa käyttämästä vaatetuksesta aiheutuneet menot ovat yleensä elantokustannuksia, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Työvaatteista voidaan myöntää verotuksessa vähennystä silloin, jos työpukua ei voi käyttää muuten kuin työtehtävissä tai jos vaatetusmenot ovat olennaisesti tavanomaista suuremmat sen vuoksi, että työ kuluttaa vaatetusta erityisen paljon tai työ on erityisen likaista."

Pidän lomitustyötä ainakin omasta mielestäni erityisen likaisena ja varsinkin kengät ja hanskat kuluvat. Turvakengät ovat tietenkin hankintalistallani, mutta muut vaatteet ovatkin sitten kysymysmerkillä. Mielestäni tallityö on likaista ja vaatteita kuluu, joten sen perusteella voin vähentää myös ostamani työhanskat.

Ammattilehdet ovat vähennyskelpoisia, eli voisin tilata itselleni Hevosurheilun ja saisin sen vähennyksiin. En kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä tilaa mitään lehtiä, enkä tilaa mitään vain siksi, että saisin sen vähennyksiin.

Ensimmäisen tilikauden ajalta minulla on vähennettävää yrityksen perustamisilmoitus, yhdet työhanskat, vastuuvakuutus ja paperikalenteri. Olen vanhanaikainen ja tykkään fyysisestä kalenterista. Toimistotarvikkeet saa vähentää ja kalenteri on sellainen. Laitan vähennyksiin myös 10 euroa kuusssa puhelinlaskustani (puhelinlaskun koko summa on 25 euroa kuussa).

Veroilmoitus

Eniten tässä tuoreessa yritystoiminnassa jännitti etukäteen veroilmoituksen täyttö! Mutta ei se ollutkaan kovin vaikeaa, kun tapahtumia oli niin vähän. Täytin lomakkeen harjoitusmielessä heti tammikuun alussa, vaikka lopullisen lomakkeen tulenkin jättämään netin kautta hieman myöhemmin.

Täyttöohjeet olivat hyvät ja kansantajuiset, vaikka minulla olikin hieman etua siitä, etten ole ihan ummikko kirjanpitoasioissa.

Siitä se lähtee.. Tämänhän voi täyttää myös netissä, mutta harjoittelin pdf-lomakkeella.

Tuore toiminimiyrittäjä, puhelimesi soi joka päivä! Sinua yritetään kusettaa.

Kuva käyttövapaana Pixabaysta

Ehei, asiakkaat eivät sinulle soittele, vaan saat puheluita erilaisista yritysrekistereistä. Ensin he varmistavat, että puhelimessa on yrityksen vastuuhenkilö, sitten tsekkaavat että osoite, puhelinnumero ja toimiala täsmäävät heidän oman rekisterinsä tietoihin. Sitten he kertovat, että heillä on rekisterissään tiedot Suomen kaikista yrityksistä ja sanovat "eikö olisi hyvä, jos sinunkin tietosi olisivat täällä". Tuohon jos satut vastaamaan jotain myönteistä, on asia selvä ja lasku tulee sitten myöhemmin kotiin.

Sinua siis laskutetaan siitä, että yrityksesi tiedot ovat jossain hälläväliärekisterissä, vaikka ne löytyvät Googlella tai Fonectasta. Älä siis lähde mukaan näihin!

Vältettäviä firmoja ovat ainakin Suomen Yritysrekisteri

HUOM! Voit välttää tämän kaiken kun et tee kuin minä, ja ilmoita numeroasi YTJ:ssä. Jätä numero ilmoittamatta, se ei ole pakollinen tieto! Jos kuitenkin mokasit, saa numeron rekisteristä pois muutosilmoituksella, ihan ilmaiseksi.

Minulle soitettiin myös Järvenpään yrittäjistä ja tarjottiin jäsenyyttä. Rouva puhelimessa ymmärsi kuitenkin hyvin kun sanoin, ettei minun kannata näin vähän laskuttavana sivutoimisena yrittäjänä maksaa 157 euron jäsenmaksua. Enhän oikeastaan edes kaipaa uusia kontakteja tai asiakkaita. Tämä puhelu ei siis ollut kusettamista, ja päätoimisena yrittäjä liittyisin ehdottomasti mukaan!

Ennakkoverot

Soitin verottajalle, kun halusin selvyyttä sivutoimisen yrittäjyyden verotusasioihin. Kerroin, etten halua maksaa mitään ennakkoveroja, vaan toivon, että toiminimen verot menisivät mukavasti palkkatöideni verokorteilta korotetun veroprosentin muodossa. Virkailija laski yhteen palkkatyöni arviodut tulot ja yritystoiminnan arvioidut tulot ja laittoi postissa tulemaan uuden verokortin. Nyt minun ei tarvitse maksaa ennakkoveroja ollenkaan!

Veroprosenttia ei kuulemma kannata itse nostaa, koska yritystoimintaa verotetaan "eri tavalla". En kysynyt, että onko verotus kovempaa vai matalampaa mutta oma veroprosenttini kuulostaa ihan siltä samalta, kuin jos tienaisin sen 4000 euroa vuodessa enemmän. Eroa tuleekin varmasti vasta sitten, kun yritystoiminta on isompaa. Itsehän tienaan lähinnä taskurahoja.

Päätoimisen yrittäjyyden kohdalla yrittäjä arvioi vuositulonsa ja makselee ennakkoveroja sen mukaan. Jos tuloja onkin vähemmän, saa palautuksia ja jos enemmän, tulee mätkyjä. Toiminimiyrittäjän kohdalla verotoimisto yhdistää yhteen minun henkilökohtaisen veroilmoitukseni (jossa ilmoitan palkkatyön vähennykset, mm kodin ja työpaikan väliset matkakulut) sekä yrityksen veroilmoituksen. Saan varmasti palautukset/mätkyt oikein sitten seuraavana vuonna.

Olen niitä tyyppejä, jotka antavat mielellään ilmaista lainaa valtiolle. Pidän siis enemän isoista palautuksista kuin pienistä mätkyistä. Veronpalautukset ovat omalla kohdallani myös hyvä tapa saada rahaa säästöön.

Vakuutukset

Lomittajalla tuli ainakin ennen olla oma vastuuvakuutus, joten soitin Pohjolaan (jossa meidän muutkin vakuutukset ovat) ja kysyin vakuutuksista. Minua kiinnosti erityisesti vastuvakuutus ja tapaturmavakuutus, sillä voihan käydä niinkin, että saan hevoselta monoa ja loukkaan itseni. (Jos taas kaadun Avantilla ja jään sen alle, menevät vahingot Avantin pakollisesta liikennevakuutuksesta.) Otin toiminimelleni Pohjolasta vastuuvakuutuksen, joka maksaa noin 200 euroa vuodessa.

Tapaturmavakuutuksia minulta löytyy jo kolme kappaletta, on ihan oma Pohjolassa ja lisäksi molemmat työpaikkani tarjoavat vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Soitin vielä päätyöni palkkikseen ja kysyin, että mites sairausajan palkka, jos loukkaannun toiminimihommia tehdessäni. Sieltä kerrottiin, että sairauslomassa ei ole "eroa", että oliko tapaturma sattunut toiminimen alla työskennellessä tai vaikkapa laskettelurinteessä vapaa-ajalla.

Mikä fiilis?

Taas mennään rahan takii. Kuva: Minttu Koponen/ Aaveen.net, editointi omaa käsialaani.

Periaatteessa toiminimen perustaminen oli helppoa jos tietää mitä tekee. Minähän en tiennyt, joten tästä tuli vähän hakuammuntaa. Esimerkiksi YEL tuli tietooni vasta, kun toiminimi oli perustettu, tai siis se, mikä on sen raja jne. Sitähän on maksettava sivutoimisena yrittäjänä jos raja ylittyy, minun kohdalani se ei ylity.

Puheluiden määrä yllätti. Uutta yrittäjää yritetään kusettaa kaikin mahdollisin keinoin, onneksi tiesin jo etukäteen näistä yritysrekistereistä, joten osasin kieltäytyä napakasti. Yhtään laskua en ole niiden tiimoilta saanut.

Jotenkin silti tuntuu välillä siltä, että olen unohtanut jotain tai että teen jotain pahasti väärin. Minusta ei ikinä olisi päätoimiseksi yrittäjäksi, enkä sellaisesta haaveilekaan. YEL-rajan alle jäädessäni jää minulla vuodessa heti vähintään 1800 euroa enemmän käteen kuin kokoaikaisella yrittäjällä ja eläkettä kertyy silti koko ajan päätoimen palkasta.