Näin prepataan muuli muuttoon

Muuli muuttaa ylihuomenna. Aloitin Muulin douppaamisen tänään ja annoin sille matolääkkeen. Madotin sen Suomeen tultua eli kolme kuukautta sitten ja nyt uudestaan ennen uudelle tallille muuttoa. Muuli on hieman hinkannut häntäänsä, mutta syynä ovat toki voineet olla polttiaisetkin. Onneksi muuleilla se lyhyt hännäntyvi näyttää normaalilta. Häntäänsä hinkanneet hevoset ovat ehkä maailman rumin asia.

Muuli sai matolääkkeen hillovoileipien välistä, samaan tapaan kuin viimeksikin.


Maistuis varmaan sunkin hepalle!
Kauraa päälle niin kyllä kelpaa!
Aasit ja Muuli olivat sisällä kun menin tarhaan, mutta ne olivat märkiä, mikä oli todella outoa. Myöhemmin selvisi että Porvoossa on satanut koko päivän, eli niiden on täytynyt käydä juomassa ja syömässä altistaen näin itsensä kastumiselle.

En edes ajatellut ottaa Muulia talliin, koska mulla oli aikataulu ja Muuli oli märkä. Marssin vain aidan yli tarhaan ja laitoin ruuan Muulin eteen. Se oli tosi epäilevällä päällä ja tuli vain haistelemaan kaula pitkällä. Kun otin kiinni kärpäshupusta, se otti kunnon liukulaukat takaperin ja häipyi.

Että tämähän alkoi hienosti!

No se tuli takaisin ruoka-astialle, kunhan vain pysyttelin kauempana. Pidin aasit kauempana ja odotin että muuli syö.

Ja syö.

Ja syö.

Ja välillä tuli hakemaan lisää kauraa, jolloin laitoin kauraa leipämössön päälle ja sekoittelin ja odotin että se syö.

Aasit olivat todella kiinnostuneita, mutta pysyivät poissa kun kävelin niitä kohti. No otti siinä Muulikin vahingossa parit lähdöt.



Tästä tiineestä tammasta ei vaan saa millään hyviä kuvia.



Vamma-aasi.

Minionit sniikkailee lähemmäs.

En todellakaan ollut antamassa kiinni. t. Muuli


Mulla oli vettä pitävä takki päällä mutta silti alkoi tihkua kosteutta läpi joten pelottelin taas Muulia, otin ruoka-astian ja vein sen pihaton eteen. Mä menin kolmen aasin kanssa sateensuojaan ja jätin Muulin syömään ulkopuolelle sateeseen.





En näytä päivääkään yli 40 vuotiaalta!




Yhdessä välissä sain hupunkin jo pois. Muuli uskaltautui lähelle kun lahjoin sitä kauralla.

Lopulta Muuli sai imuroitua matolääkeleivät (note to self: ei hilloa ensi kerralla, pelkkää leipää ja matolääkettä) ja Vicce nuoli kupin puhtaaksi, heitin heipat pitkäkorville ja painelin talliin.

Pidin juhlallisen puheen tallinomistajille, Heikille ja Outille, ja vaihdoimme lahjukset. Olin ja olen erittäin kiitollinen että saimme muuttaa kuuden tunnin varoitusajalla Tukkilaan reilu kolme kuukautta sitten ja olo on ollut enemmän kuin tervetullut. Muuli ja blogi ovat kuulemma hauskuuttaneet tallilaisia erittäin paljon.

Muuli sai shampoota!

Koska siltoja ei pidä koskaan polttaa, lahjoin aasit riimuilla (joku roti, kaksi riimua ostin Englannista) ja isäntäväen alkoholilla.

Juokaa hyvin.
Väittivät että Muuli on aina tervetullut takaisin Tukkilaan. Oikeasti avaavat hanan heti perävalojen näkyessä ja huokaisevat pitkään.

Jos olet missannut tallipaikan vaihdoksesta kertoneen postauksen, niin syynä oli pitkä matka (35 km pikkuteitä) ja mun kukkarolle turhan kallis tallivuokra. Puitteet olivat kuitenkin erinomaiset ja onhan Tukkila maneesitalli. Me ei kuitenkaan Muulin kanssa (vielä) tarvita maneesitallia, eli se meni vähän hukkaan mun kohdalla.

Olin muutenkin suunnitellut että Muulista koulitaan yhteiskuntakelpoinen ensin jollain muulisuvaitsevaisella tallilla ja sen jälkeen pystyisin ottamaan sen lähemmäs kotiani "normaaleiden tavoitteellisten hevosharrastajien tallille".

Mun ja Tukkilan systeemit eivät pääty tähän sillä lauantaina 30.7. on tiedossa aasipäivä (maksullinen) sellaisille, jotka ovat suunnitelleet aasin hankintaa tai ovat just ostaneet oman aasin. Siis aikuisille, tämä ei ole mikään kersojen päiväleiri, johon ne voi dumpata tätien hoitoon. Mun hoitoon ei muuten kannata muutenkaan dumpata yhtään kersaa, laitan vielä tolppaan kiinni ja katson kuinka kauan se jaksaa siinä riuhtoa.

Käyn läpi aasin pitoon tarvittavat puitteet, ruokintaa ja hoitoa. Ja toki ihan kädet aasinpaskassa tehdään harjoituksia. Päivään kuuluu aamukaffe ja lounas. Tiedotan tästä lisää kun ohjelma valmistuu luovalta näppäimistöltäni mutta jos aasit kiinnostavat yhtään enempää kuin aidan takaa, niin kannattaa laittaa päivä jo nyt ylös!

Muuli on muuten nyt myös FACEBOOKISSA! Vastaani on tullut paljon muulikamaa, jota mielelläni olisin jakanut suurelle yleisölle, mutta Aasiyhdistyksen facebookkiinkaan en ihan hirveästi kehtaa samana päivänä muulinpaskaa työntää. Nyt sille on siis oma kanava. Lisäsin sen blogin sivupalkkiin ja sivu aukeaa myös tästä.