Naruriimun käyttötarkoitus?

Juhannukseksi blogissa on ei niin hauskaa tai virkistävää tekstiä naruriimun käytöstä. Postaus oli valmiina jo pari viikkoa ja nyt viilasin sen lopulliseen muotoonsa.

Hevostalli.netissä oli jokin aika sitten keskustelua suuntaan ja toiseen naruriimun käyttötarkoituksesta ja keskustelissa oli monia pointteja puolesta ja vastaan. Keskustelusta sain kimmokkeen kertoa lisää siitä, miksi minä käytän naruriimua. Naruriimu mielletään yleensä juuri narunpyörittelijöiden välineeksi vaikka mikään ei estä käyttämästä sitä kaikessa normaalissa arjessa. Ainoa ero nylonriimuun tai nahkariimuun on se, että tätä ei kannata jättää tarhaan päälle sillä jos hevonen jää siitä johonkin kiinni, se todellakin jää kiinni eikä pääse irti.

Muulilla on Silvertip-merkkinen naruriimu ekstrasolmuilla, sellaista ohutta ja jämäkkää mallia, eikä mitään pilipalia, joka on pehmeä kuin vauvan pylly. Tuplasolmujen pitäisi hevosella osua taktisesti hermoalueelle, en ole ihan varma miten ne osuvat muulilla. Mutta "pidon" pitäisi olla parempi kuin normaalilla naruriimulla. Pidolla tarkkotan tietenkin yksinkertaisesti sitä, että jos Muuli päättää lähteä huitelemaan ja minä vedän narusta vastaan, painaa naruriimu sitä inhottavasti juuri solmujen kohdalta ja sitä sattuu ja se ei enää haluakaan lähteä huitelemaan.

Tietääkseni melkein kaikki blogini lukijat ovat ei-muuli/aasi-ihmisiä, joten tehkää niinkuin fiksummat tekevät eivätkä niin, kuten minä teen Muulin kanssa. Muuli ja hevonen nimittäin eroavat toisistaan mm vetopaniikin osalta. Minä käytän Muulilla tällä hetkellä pelkästään naruriimua kaikessa arjessa. Vain laitumella pidon ajan olen pitänyt pinkkiä Bucas riimua erikoistilanteita lukuunottamatta. Naruriimua kun ei saa koskaan jättää päähän valvomatta, eli se ei tosiaan sovi tarhariimuksi.

Osa naruriimun suurkuluttajista on sitäkin mieltä, että naruriimusta ei saa koskaan sitoa hevosta kiinni mihinkään.

Naruriimun voi huomaamattomasti jättää suitsien alle.

Hevostalli.netin keskustelussa nimimerkki Kiira kertoi käyttävänsä naruriimua koulutusvälineenä, mutta jota hän ei kuitenkaan jätä tarhassa päähän eikä sido hevosta mihinkään naruriimusta. Se antaa paineen kapeampaan kohtaan kuin tavallinen riimu. Hänen mukaansa naruriimua näkyy Suomessa lähinnä länkkäripiireissä ja narunpyörittelijöillä, mutta että ulkomailla niitä käytetään arjessa ihan kaiken rotuisten kanssa.

Nimimerkki Nainen taas kommentoi seuraavaksi että naruriimu on helppo käyttää koska naru on solmittu siihen valmiiksi. Sillä myös sidotaan kaiken ikäiset, myös varsat, alusta saakka. Naruriimusta kun ei pääse repimällä irti.

Klö taas heitti hyvän vinkin, naruriimu korvaa ketjuriimunnarun, sillä se aiheuttaa paineen yhtä kapealle alalle mutta palautuu nopeammin kuin ketju. Ketjuhan tuntuu jäävän helposti "jumiin".

Aika monta vastausta menikin ennenkuin nimimerkki n tuli kertomaan että riimun pitää hajota jos hevonen joutuu paniikkiin, siksi naruriimusta ei saa sitoa. Kuljetuksessa pitäisi käyttää nahkariimua tämän takia, ei nylonriimua tai naruriimua.

Mainittakoot tähän väliin, että pitkäkorvilla on mielenkiintoinen ominaisuus, ne eivät riko itseään vaikka ne olisi sidottu kiinteästi kiinni. Vetopaniikkihevosta en minäkään uskaltaisi sitoa naruriimulla mihinkään, ellen sitten toivoisi hevosen "luonnollista" kuolemaa vakuutusrahojen toivossa.

Vetopaniikkiin liittyen nimimerkki A heitti kuitenkin ajattelemisen arvoisen kommentin; Vetopaniikki on opittu tapa, juuri tuosta kun "olen päässyt ennenkin irti rimpulemalla, miksen nyt pääsisi". Edes minä en kyllä sitoisi vetopaniikkihevosta puuhun naruriimulla, koska pidän hevosia hieman yksinkertaisina eläiminä ja ne voivat oikeasti rikkoa itsensä tempoessaan tietä vapauteen.

Tiedän aaseja, joihin tämä vetopaniikittomuus ei päde. Eli ne repisivät niskansa poikki jos ne olisi sidottu kiinni millä tahansa välineellä. Jokaisen omistajan velvollisuus on tutustua omaan eläimeensä mahdollisimman hyvin, jotta osaa minimoida riskit ja vaaratilanteet vaikka niitä aina eläinten kanssa touhutessa väistämättä onkin.

Toisinhevostelijat on nyttemmin aika hiljainen foorui (kiitos kuuluu varmaan eniten Facebookin ryhmille) mutta siellä oli naruriimuista myös pitkää ja pohdiskelevaa keskustelua. Haistelen rivien välistä että nykyään on ok käyttää naruriimua, kunhan ei jätä sitä missään (edes erikoistilanteessa) päähän eikä todellakaan sido siitä mihinkään kiinni. Siis hevosia. Mutta koska tämä on blogi kertoo minun muuliprojektistani ja muista pitkäkorvista, sidon Muulin edelleen kiinni naruriimusta.

Minun kannaltani naruriimun hyvät puolet ovat tässä:

  • siitä ei pääse irti
  • sen voi jättää suitsien alle
  • sillä voi teoriassa hallita paremmin karkuun lähtevän muulin (no, pari kertaa olen hallinnut, muilla kerroilla se pääsi irti)
  • se on helppo ja nopea pukea ja riisua

Meillä oli neljä vuotta koti-kotona aasiori ja shettisruuna. Aasiori ei ollut oma, mutta se asui meillä täysihoidossa/ylläpidossa eli vastasimme itse kaikesta siihen liittyvästä. Sen kanssa oli alkuun hankaluuksia ja paljon. Se oli vain sellainen normaalin kokoinen, mutta tosi "skrode" ja minä painoin tuohon aikaan 45 kiloa. Ei siis ollut juurikaan saumoja pidellä sitä jos se lähti. Ja se lähti muuten tosi mielellään naapuritallille hevosten luokse.

Jos et tiedä mitään aaseista, niin aasiorit ovat paljon viriilimpiä kuin hevos/poniorit jos niillä on tammoja lähettyvillä. Astumistilanteet ovat niin rajuja, ettei omaa aasioriaan tunne enää omakseen. Ja sinne ei muuten todellakaan mennä väliin "pelastamaan tamma orin hampaista".

Aasiori pääsi alkuaikoina lähtemään naapuriin, en pystynyt pitelemään sitä millään. Mutta sitten solmin sille itse naruriimun ja talutin sitä sillä jonkin aikaa. Se vänkäsi ja vänkäsi ja halusi lähteä naapuritallille, mutta silloin otin tiukan otteen kädellä riimun turpaosasta ja painoin saan käden kyynärpään aasin kaulaa vastan. Tarkoitus on pitää aasin pää koko ajan kääntyneenä sisäänpäin, sillä jos se saa päänsä ulos eli pois päin ihmisestä, se pääsee lähtemään.

Sitten siinä pihalla pyörittiin aasin kanssa minuutti, viisi minuuttia tai tarvittaessa vartti. Eli niin kauan kuin aasi lopettaa vänkäämisensä. Tämän jälkeen "Velmu" olikin ihan kiltti poika taluttaa paikasta A paikkaan B. Kunnes se taas puolen vuoden - vuoden päästä yritti uudestaan. Sitä ei todellakaan pidetty vapaana pihalla.

Miksi oli naruriimu? Leveä nylonriimu jakaa painoa niin laajalle alueelle että 45-kiloisella minälläni ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada aasia haltuun sen avulla.  Ja kyllähän se lähtikin, useita kertoja. Pari kertaa sain juostua postilaatikon tai puun toiselta puolelta ja sen matka tyssäsi siihen. Jos sen pakomatkan sai pysäytettyä, se luovutti eikä yrittänyt lähteä saman tien uudestaan.

Jos olet lukenut tarkasti postaukseni, huomaat että pyrin estämään Muulinkin pakoyritykset parhaani mukaan. Yritän minimoida tilanteet, joissa se pääsisi karkuun. Toisaalta jos tilanne on sellainen, että tiedän valmiiksi etten pysty pitelemään sitä, päästän vain narusta irti ja annan mennä. Pahinta on mielestäni se, että yrittää pidellä mutta silti se pääsee irti. Siis Muulin kanssa, jokainen tekee omansa kanssa aivan niin kuten parhaaksi näkee.

Nyt on jo useamman kerran käynyt niin että Muuli on pelästynyt jotain taluttaessa ja ottanut juoksuaskeleita. Se on ottanut niitä kuitenkin vain pari eikä naru ole ehtinyt edes kiristyä. Tähän tulokseen olisin päässyt varmasti myös sillä, että olisin aina antanut mennä jos se otti lähdöt, enkä olisi tehnyt asiasta mitään numeroa. Minä tein kuitenkin niin että torppasin parhaani mukaan sen lähtöyritykset ja naruriimu on siinä naruineen oiva väline kun se ei mene rikki.

Laitoin tähän Velmun kuvan Sukupostista. Sillä on päässä se itse tehty naruriimu. Sukupostistahan EI saa kopioida kuvia virtuaaliaaseille, mutta koska kuva on minun ottamani, voin käyttää sitä. Kuvaa ei ole suoralinkitetty eli sen katsominen ei vie kaistaa Sukupostin palvelimelta.

 

Tee naruriimu itse! (ohjeet englanniksi)

Tällä ohjeella minä olen ensimmäisen naruriimun tehnyt 15 vuotta sitten. Se oli muistaakseni harjoituskappale paalinarusta. Sitä ei tietenkään koskaan käytetty.

Löysin YouTubesta myös suomenkielisen ohjeen.
Etsi kuvasta virhe!

Mitä mieltä itse olet naruriimusta? Onko se narua pyörittelevien ituhippien muotiväline vai onko se riimu siinä missä muutkin riimut?


(nyt kun laitoin lukijoita herättelevät kysymykset postauksen loppuun ensimmäisen kerran koko blogin historiassa, en ole kommenttien suhteen kovin toiveikas)