Ööööö, miksi sun muulilla on noi remmit satulassa?

Hankin muulisatulan lisäksi mäkivyöt. En osaa vielä sanoa tarvitseeko niitä käyttää sitten kun pääsee oikeasti ratsastamaan, mutta nyt ne tulivat samoilla postimaksuilla = pelkkää säästöä.

Mäkivöitä ei saa Suomesta eikä oikein Euroopasta muualtakaan kuin teettämällä kun taas jenkeissä ne on ihan arkipäivää muulisatuloissa. Tietenkään kaikki muulit eivä niitä tarvitse ja besserwisserit tietävät kertoa että sopiva satula ei tarvitse edes satulavyötä pysyäkseen paikallaan. Siis edes alamäessä.

Muuleilla on pääsääntöisesti matala säkä ja olemattomat lavat. Niillä on päärynämallinen vartalo, jossa ei edessä ole mitään mikä stoppaisi satulan valumasta eteen. Vaikka vyön kiristäisi kuinka tiukalle, satula voi silti alamäessä tipahtaa kaulalle. Minullakin kerran valahti kun ratsastin toisella muulilla! Siitä sitten vaan alas ja satulaa siirtämään, ja pian se oli taas kaulalla. Sillä muulilla ei ollut mäkivöitä tai häntäremmiä.

Lännensatuloihin voi kiinnittää myös häntäremmin ja osa ratsastajista tykkää käyttää sitä. Se on heidän mielestään huomaamattomampi ja nopeampi laittaa.

Paitsi että kun satakiloinen amerikanlihava ratsastaa alamäkeen, niin tuntuuko teistä reilulta muulia kohtaan että 100 kiloa ihmislihaa kiskoo satulaa eteen ja kaikki se paine tulee muulin hännän alle? Minusta se ei ole ok.

Onneksi ongelmaan on myös vaihtoehto, nimittäin mäkivyöt, jotka jakavat ylipainoisen jenkkikuskin painon paljon laajemmalle alueelle eikä satula pääse kippaamaan kaulalle.

Steve Edwards Queen Valley Mule Ranchilta (Yhdysvalloista) on kirjoittanut mainion artikkelin, jota siteeraan tähän alle. Steve muuten valmistaa jokaisen budjettiin sopivia muulisatuloita, mutta asiakkaista hänellä ei ilmeisesti ole pulaa koska minun sähköpostiini hän ei vieläkään ole vastannut. No ehdin saada satulan jo muualta.

"Tykkään ratsastaa löysällä mahavyöllä, sillä mäkien kiipeäminen on muulille raskasta ja haluan että se pystyy hengittämään niin vapaasti kuin mahdollista". Steve kertoo. "No voitte arvata mitä ensimmäisessä alamäessä tapahtui, satula valui eteen muulin kaulalle. Kiristin vyön ja matka jatkui, kunnes seuraavassa alamäessä satula valui taas eteen ja sen lisäksi pyörähti sivulle!" Muulilla oli selässään hevossatula, ei siis satulaa, jossa olisi muulille tehty runko.

Steve teki MacGyverin taidoillaan häntäremmin erämaassa, mutta muuli sekosi siitä ihan täysin ja lennätti Steven näreikköön. Muuli ei todellakaan arvostanut remmiä paljaalla ihollaan.

"Menin sitten satulasepän luokse ja pyysin että hän tekisi minulle mäkivyöt satulaan. Hän suositteli että käyttäisin vain vanhojen valjaideni mäkivyötä. Tästä alkoi elämäntehtäväni, eli halusin tehdä muulien olon mahdollisimman mukavaksi kun niillä ratsastetaan", Steve kertoo uransa alkuvaiheista.

"Alussa käytin kyllä mäkivöitä, mutta hevossatuloita. Muulit vastustelivat satulointia ja ratsastusta mutta ajattelin että se on niiden syy. Kaikkihan tietävät kuinka muulit nyt vain noin yleisesti vastustelevat kaikkea ja se on ihan niiden oma syy. Ei, se on meidän ihmisten syy" Steve tylyttää.

Steven mukaan kaikki lähtee satulan rungosta. Satulasta on vaikeaa sanoa että sopiiko se, aina pitäisi nähdä satulan runko ja sovittaa sitä muulin selkään. Runko on luuranko satulan sisällä ja vain se määrittelee miten satula sopii.

"Satulan jälkeen seuraavaksi tärkein asia satulassa on mäkivyöt. Ensinnäkin, niiden tarkoitus ei ole pitää satulaa takana KOKO AIKAA. Mäkivöiden tarkoitus on estää satulaa valumasta eteen alamäissä joissa mikä tahansa satula valuu eteen. Jos mäkivyöt ovat kireällä koko ajan, ne hinkkaavat karvat pois. Olen nähnyt muuleja, joilta karvat hiertyvät pois jo puolessa tunnissa!" Steve kertoo.

Mäkivöiden säätäminen oikein on tärkeää. Mäkivyöt eivät saa olla suorassa, vaan niiden tulee takaa laskeutua alemmas jolloin ne seurailevat muulin (tai hevosen) takaosan muotoa ja liikettä.

Mäkivyöt liian suorassa ja solmukohta on lautasten korkeimmalla kohdalla. Ei näin.
Allaolevassa kuvassa näkyy missä asennossa mäkivyön pitäisi olla, eli se on hännän alta alempana kuin muualta. Lautasten päälle tuleva solmukohta ei saa olla korkeimmalla kohdalla vaan juuri sen takana.


Tälle välille mäkivyön saisi laittaa, kuva: Oona Virtanen

"Minä säädän mäkivyötä hieman eri kohtaan pari kertaa kolmen tunnin maaston aikana. Silloin se ei koske koko aikaa samaan kohtaan ja karvat säästyvät. Varsinkin helteisellä ilmalla kun muuli hikoaa, karvat hiertyvät paljon nopeammin" Steve kertoo.

Kuten allaolevassa kuvasa näkyy, molemmat kädet pitäisi saada mäkivyön taakse löysästi. Eli kun vedät mäkivyötä itseäsi kohti, pitäisi muulin perskarvojen osua vain kevyesti kämmenselkään.
Kuva: Oona Virtanen
Miksi Steve tykkää enemmän mäkivöistä kuin häntäremmeistä?

"Mäkivöiden kanssa voin ratsastaa löysemmällä satulavyöllä. Se auttaa muulia hengittämään koko keuhkojensa kapasiteetilla. Mäkivyöt pitävät omalta osaltaan satulaa paikoillaan sivusuunnassa."

"Muulin lantioissa on paljon enemmän massaa pitämään satulaa paikoillaan kuin hännän alla, tämä auttaa myös kun noustaan satulaan ja satulasta pois. Mäkivyötä voi lisäksi säätää monta senttiä eri kohtaan ja vaihdella kesken ratsastuksen kun häntäremmi on aina yhdessä tietyssä paikassa ja hiertää muulin herkkää ihoa hännän alta." Steve kertoo.

Eihän kuormasatuloissa tai valjakkovaljaissakaan ole koskaan (pelkkää) häntäremmiä, vaan aina mäkivyöt. Miksi niitä ei voisi käyttää satulassa?

Satulasta noin muuten


Sain blogiini hiljattain kommentin liittyen tähän Muulin satulaan. Enkkusuuntauksen ratastajien silmään satula näyttää tosi isolta = tosi pitkältä. Ratsastajan painohan ei saa tulla viimeisen kylkiluun yli ja lännensatulan perä on todellakin viimeisen kylkiluun yli.

Juuri tällä hetkellä (tai no sanotaan parin vuoden ajan) kun joustorunkoiset ja rungottomat satulat ovat olleet yleistymässä päin, on päivän polttavat sanat olleet "paneelien pituus" eli se osa satulasta, joka osuu hevoseen. Eli se osa satulasta joka ei missään tapauksessa saa olla lapaluun päällä eikä jatkua viimeisen kylkiluun yli. On monenlaista penkkiä, joissa paneelit ovat lyhyet mutta istuimesta on pyritty tekemään mahdollisimman iso/pitkä, jotta siihen mahtuu pidempikin ratsastaja.

Olin aluksi aika toiveikas että löydän Muulille kivan joustorunkoisen englantilaisen penkin, mutta muutama hassu satulantestaus osoitti että se on aika mahdotonta. Tiesin toki jo ennestään että mäkivyöt ovat ihan hyvä vaihtoehto pitämään satulaa takana, mutta ne näyttävät aika rumilta enkkupenkin kanssa. Ja koska hevossatulat nyt yleensä ovat epäsopivia muuleille, niin onko reilua ratsastaa sillä sellaisella? No ei minusta.

Suuntasin siis katseet varsinaisiin muulipenkkeihin. Koska Euroopassa muuliharrastus on todella pientä, ei täällä valmisteta mitään muulisatuloita kuin mittatilaustöinä. Valitettavasti minulla ei todellakaan ole laittaa neljää tonttua mittatilaussatulaan.

Jenkeissä suunnilleen kaikki ratsastavat lännensatuloilla, oli se sitten kunnon kisaamista tai vain maastoköpöttelyä hyvässä seurassa. Jenkeissä on myös aika paljon muuleja ja niille varta vasten tehtyjä muulisatuloita. Ero hevos- ja muulisatulassa on rungossa, ulkoisesti satulat ovat täsmälleen identtisiä. Kukaan ei voi siis osoittaa minun satulaani ja sanoa että se on selkästi muulisatula.

Rungossa ero on pääosin siinä että se on tehty suoraan ja kapeaan selkään.

Tässä pari testattua hevossatulaa:
Wintec/Lami-Cell 15'' lännensatula, takaa ilmassa, kiinni selkärangassa koko matkalta. Jos satula olisi kapeampi, se nousisi edestä enemmän. Nythänistuinosa on tasainen kuin kahvipöytä, sen pitäisi kohta edestä. Ei jatkoon.
Trekker Classic 42 cm paneeleilla valui kapeanakin eteen. Tässä satulassa on säädettävä etukaari, sen voi säätää vaikka selästä käsin. Tuon satulan pitäisi nousta edestä vielä enemmän, eli istuinosan ei ole tarkoitus olla tasainen. Ei jatkoon.
Näistäkin  kahdesta testauksesta näkee helposti että muuli on todella kapea.

Jatkoin siis etsintöjä Yhdysvalloista ja jossain vaiheessa harhauduin Wyoming Saddleryn sivuille. Satulat olivat sopivan hintaisia minulle (jopa alle 1000 dollarin satuloita). Laitoin heille kuvia ja mittoja Muulista ja heillä oli yksi vähän käytetty satula myynnissä! Satulan alkuperäinen hinta oli muistaaksein 1100 dollaria, minulle se maksoi 650 dollaria.

Satulahan todellakin osuu muuliin aika pitkältä matkalta! Mutta jos lännensatula ei ei saisi jatkua ollenkaan viimeisen kylkiluun taakse, ei lännensatuloita voisi tehdä ollenkaan. Lännensatuloissa on runko ihan samaan tapaan kuin enkkusatuloissakin ja takakaaren (eli noobielle, se on tuo selkänoja tuossa) takanakin on vielä runkoa. Lännensatula jakaa silti painon paljon laajemmalle alueelle kuin enkkusatula ja suurin paino tulee tietenkin kylkiluiden päälle.

Mä en tiedä satulansovituksesta kuin ihan perusasiat enkä ole asiaan sen enempää perehtynyt. Älä siis missään tapauksessa mene tämän postauksen kanssa ostelemaan halppislänkkää. Suomeksi satulan sovituksesta kannattaa lukea täältä.

Kannattaa myös katsoa tämän sivun kuvat jossa on selkeästi esitetty sekä enkkusatulan että lännensatulan sijoittaminen hevosen selkään. Lännensatulassa on tärkeää se, että istuinosa on kulkiluiden päällä. Mikään satula ei saa olla liian edessä painamassa lapaluuta.