"Oot luotettavan näköinen, voit maksaa tilille" eli HHF päivä 1

Tänään se alkoi, nimittäin Helsinki Horse Fair. Olin hakenut messuille blogipassia ja saanut sen! Joten eihän siinä muuta kuin töiden jälkeen Renault alle ja Malmilta Messukeskukseen. Ja oli muuten nopea siirtymä kun ei ollut yhtään ruuhkaa!

Olin jossain mielenhäiriössä lupautunut paria päivää aikaisemmin puhumaan bloggaamisesta infolavalle. Mukana olivat myös Alex (Maunolla on asiaa) ja Katri (Kylmäverinen unelma). Homma oli onneksi hieman käsikirjoitettu, eli tiesimme millaisia kysymyksiä Penina meille esittää. Rustasin vastaukset muistilapulle just ennen esitystä.

Jotenkin naiivisti kuvittelin että jotakuta kiinnostaisi tämä. Mutta ei kiinnostanut bloggaus, ei pääntauti, ei sosiaalipedagoginen hevostoiminta eikä suomenhevostoiminta. Nämä olivat siis ennen blogijuttua infolavalla. Täytyy kyllä sanoa että kun Aikatallin omistaja esitteli tallillaan tapahtuvaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa niin ekan kerran tajusin kunnolla mistä siinä on kyse! Ja ainakin sillä tallilla tehdään todella tärkeää ja hienoa työtä!

Tästä aasinsilta toisaalle. Messuilla oli Ylitalojen alpakoiden lisäksi kaksi heidän miniaasiaan. Nämä aasit myydään tilalle, jossa tullaan harrastamaan sospedaa myös näiden aasien kanssa, ihan mahtavaa! Aasi on mitä mainioin terapiaeläin jo sen takia että kuka vain voi mennä kävelemään keskelle aasilaumaa eikä siellä varmasti satu ihmiselle mitään haavereita! Vieraaseen tai tuttuunkaan hevoslaumaan en nimittäin mielelläni mene, mutta aasit ovat ihan erilaisia.

No takaisin siihen blogihommaan. Kerroimme mihin tarpeeseen olemme blogimme alunperin tehneet. Muuliblogin perustin ihan siitä syystä että pääni oli täynnä tärkeää muulitietoa, jonka halusin jossain julkaista ja Aasiyhdistyksen sivut olisivat täyttyneet siitä liikaa.

Blogien kaupallisuudesta olin sitä mieltä ettei tässä nyt kukaan tyrkytä tavaraa ovista ja ikkunoista joten ei tässä näköjään mitään olla tienaamassa mutta ehkä hyöty tulee jotain toista kautta ja auttaa joskus tulevaisuudessa. Ehkä.

Blogin lopetan sitten kun se tuntuu pakkopullalta ja postaukset alkavat muistuttaa toisiaan. Eli kun joka kerta tulee "tänään laukkasin" niin se saa riittää. Ei vaan jaksa.

Meillä oli noin viisi kuulijaa joista kaksi lähti ennen loppua. Keskustelu lähetettiin Instagramissa livenä. Ehkä ihan hyvä että live oli siellä eikä Facebookissa, nyt siihen ei voi kukaan palata ja laittaa negakommenttia tulemaan.

Oli muuten tosi kivaa olla messuilla kerrankin ihan turistina. Yleensä olen ollut Aasiyhdistyksen näytteilleasettajana, jolloin ei voi ihan vapaasti hengailla missä sattuu. Juttelin Tiiten (Pienistä unelmista totta) kanssa bloggaamisesta ja Ylitalojen kanssa aaseista. Paikalla oli myös Ellikki, joka oli käynyt katsomassa dokkarin Korumies Arvista ennen messuille tuloa. Parannettiin pikaisesti mm blogimaailmaa. Erinomainen ilta siis!

Ja shoppailinkin vähän. Osuin Apple Tree Ranchin ständille ,koska siellä oli pinkki naruriimu. No se ei lähtenyt mukaan kun Muulilla on oikein toimiva naruriimu olemassa mutta myynnissä oli myös pitkiä riimunnaruja.

Muulilla on naruriimussa solmittava n 4 metrin naru, mutta nyt oli tarjolla seitsemän metrin narua myös. Ja lukolla. Lukollinen olisi siitä hyvä että sen saa myös tavalliseen riimuun.

Hetkeäkään miettimättä se lähti mukaan. Hintaa oli 55 euroa. Sanoin siinä että sullahan ei käy kortti tässä ja mietin että onkohan automaatille pitkä jono, niin myyjä totesi että mä näytän luotettavalta, maksa tilille! Niinpä sain tilinumeron ja narun matkaani ja ihmettelin suuresti asiaa.

Kotona maksoin narun heti ja kirjoitin vielä että se tulee muulille (jotta hän muistaa että minä sen nimenomaan maksoin. Juttelimme tietenkin muuleista).

Hyvin pian tilinumeron saannin jälkeen messuhallissa pyöriessäni tajusin että minkä virheen menin tekemään. Olenhan viikon päästä Saksassa ja siellä olisi varmasti ollut näitä naruja paljon halvemmalla! Ja ehkä värivaihtoehtojakin! No nyt on tuettu suomalaista yrittäjää.

Onhan se nyt ihana. Ja siinä vaiheessa kun Muuli potkii oikein kunnolla päähän, niin tän saa kivasti kattoparrun yli. Itselle.
Huomenna olen töissä tienaamassa shoppailurahaa Saksaan, mutta sunnuntaina tulen messuille uudestaan ihan ajan kanssa. Toki sitä ennen olen käynyt hakkaamassa Muulin leukaperät tohjoksi tämän narun kanssa (vitsi) ja siivoamassa auringon sulattamaa tarhaa. En muuten ymmärrä miten ihmeessä sieltä nousee sitä paskaa niin runsaasti vaikka se siivotaan useamman kerran viikossa kokonaan!