Sivulle taivuttelu on tärkeää jokaisen hevosen kanssa t. Vepsä

Jo viimeksi kun olimme Muulin kanssa Kari Vepsän luona, hän kertoi kuinka tärkeää on saada Muuli taipumaan kummallekin puolelle. Kyseessä ei ole pelkkä taipuminen, vaan itseasiassa myötääminen ja samalla kaulaan pitäisi tulla elastisuutta ja rentoutumista. Vepsän mukaan suurimmalla osalla hevosista on todella jäykkä kaula eikä tällaiseen taivutteluun käytetä juuri ollenkaan aikaa.

Itse olen ratsastuksenopettajissani saanut tutustua eri tyyleihin. Parin eri opettajan tunnilla mentiin jo alkulämmöissä harjoittelua, jossa ratsastettiin ympyrällä hevonen asetettuna hyvin reilusti ulos ja sisään vuoron perään. Siis niin, että hevosen otsa osoitti joko ympyrän keskipisteeseen tai suoraan ympyrältä ylos. Tätä ei pidä sotkea muodissa kovasti olevaan vemputtamiseen, jossa hevosen päätä siirrellään rytmikkäästi puolelta toiselle. Tekemässäni harjoituksessa mentiin siis kokonaisia kierroksia asetettuina ulos tai sisään.

Sitten on toiset opettajat, joiden mukaan tällainen taivuttelu on huijaamista, eikä sitä pitäisi harrasta ollenkaan. Emmehän me edes missään ratsastuksen lajissa tee mitään liikkeitä niin, että hevosen pää osoittaa 90 asteen kulmassa jommalle kummalle puolelle.

No oli niin tai näin, en usko että pää sivulla ratsastaminen on eläinrääkkäystä, joten antaa asian jäädä tähän.

Vepsä teki jo viimeksi tätä paljon Muulin kanssa ja jatkoi tälläkin kertaa. Mehän olemme kotona tietenkin jo hyvin edistyneitä, Muuli nimittäin antaa "kaiken pois" kun otan riimun sivulta kiinni. Se jää paikoilleen odottamaan turpa kyljessä kiinni, jos tulisi kauraa. Olin nimittäin opettanut sille tämän "tempun" kauan ennen vierailuamme Vepsällä, ja nyt sitten saan kärsiä siitä. Tämä treeni on Muulile tehokasta vain silloin, kun sen tekee joku muu kuin minä eikä kauraa käytetä apuna ollenkaan.

Vepsä kertoo videolla vielä, että on tärkeää että kun teemme harjoituksia hevosten tai muulien kanssa, meidän tulisi olla lähellä niitä ja koskea niihin paljon. Silloin ne tottuvat kosketukseen ja ihmiseen lähellään, koska selässä ollessamme olemme varmasti lähimpänä niitä ja on aika paska juttu, jos ne eivät ole tottuneet siihen, että ihminen voi koskea jalallaan koko kylkeen tai villissä köyrypukkilaukassa jopa yrittää kaikin keinoin puristaa itseään villisti poukkoilevan Muulin ympärille.

Videolta muuten näkyy hyvin Muulin hännän käyttö. Se ilmaisee selkeästi ettei tykkää hommasta, mutta kuten huomaatte, häntä ei kohoa kuten arabilla, vaan pysyy kankkujen välissä. Häntä taitaa olla hevosiin verrattuna myös melko alhaalle kiinnittynyt?

Toinen asia, mistä Vepsä puhui, oli hevosen alueet; punainen, keltainen ja vihreä. Kun hevonen on vihreällä alueella, sen pää on alhaalla ja sivulla, eikä se mieti pekenemista. Keltaisella alueella pää on jo ylempänä ja punaisella sitten niin ylhäällä kun sen saa. Silloin hevonen on valmis poistumaan paikalta välittömästi. Tämän harjoituksen tarkoituksena on siis myös opettaa hevosta pitämään päätään vihreällä alueella.

Olen itse hieman skeptinen sen suhteen, että voimmeko me muka opettaa hevosen rentoutumaan, vai rentoutuuko se "itsestään" harjoittelun lomassa ja alkaa myödätä entistä paremmin tai laskee itse päätään.

Ollessani Siuntiossa Apple Tree Ranchin maastakäsittelykurssilla, oli meillä demohevosena sellainen kakkostyypin hevonen, joka osasi Katin mukaan rentouttaa itseään laskemalla päätään hetkeksi alas. Mutta onko se niin, vai rentoutuuko hevonen tavallaan muutenkin, ja laskee päätä sen takia? Vai haluaako se nähdä jotain eri kuvakulmasta?

Jos opetamme hevoselle jonkin merkin, jonka ansiosta se laskee pään alas tai kulkee turpa melkein maassa, voiko se tuon merkin avulla selvitä jännittävistäkin tilanteista? Vai onko siinä kohtaa omistajan ja hevosen luottamussuhde sillä tasolla, että hevonen voi suorittaa tätä "temppua" vaikka sitä jännittäisikin? Onko se silloin oikeasti keltaisella tai punaisella alueella valmistautuen äkkilähtöön?  Tai ehkä sitä ei jännitä ollenkaan kun se keskittyy työn tekoon, eli pitämään päätään merkistä alhaalla? En tiedä, kertokaa te.

Sen kuitenkin tiedän, että Muuli voi ihan hyvin lähteä täysiä haneen, vaikka se on sekuntia aiemmin hamuillut kauraa pää melkein kentässä kiinni. Se on sairaannopee.

Jaan tällä kertaa Vepsäkäynnin useampaan postaukseen ison mammuttipostauksen sijaan. Näitä osia on tulossa viitisen kappaletta ja jokaisessa on eri aihe.

Ensimmäinen osa Vepsävierailusta kertoi siitä, miten Muulia kannattaisi opettaa laukkaamaan ympyrällä.