Tanja Lundsten, jos joku, tietää kyntöruunauksesta

Meillä asustaa täällä Keski-Uudellamaalla työhevosharrastaja, Tanja Lundsten, jonka hevonen Uuras voitti juuri neljättä kertaa kyntämisen SM-kultaa. Koska Muulinkin kanssa ollaan kyntöruunausta harrastettu, en voinut kieltäytyä kun vanha tallikaverini kertoi, että Tanja on tulossa heidän tallilleen pitämään pienen työajoiltapäivän.

Päivä oli syyskuun alussa ja intoa puhkuen osallistuin mukaan. Haaveilin nimittäin siitä, että Muuli saisi joskus vuorostaan toimia kyntöruunana.

Tanjasta sen verran, että hän on muuttanut Mäntsälän Ohkolaan 16 vuotta sitten ja osti itselleen suomenhevosruuna Uuraksen, jonka kanssa hän on tehnyt kaiken mitä nyt voi tehdä. Tai no, ratsastuspuolelta kisatuloksia ei ainakaan vielä ole, mutta hyvin kattava CV Uuraksella silti on. Uuraksen Facebook-sivuilta kopioituna:

"Reissuissa kuskeilta aina kysellään mitä kaikkea minä olen tehnyt. No eihän ne muista puoliakaan. Vaikka laiska on se joka töitään luettelee niin tässä niitä nyt on muistista koottu:

  • Ravikisat: 30,4ake-28,7ke. 73 starttia 5-4-4.
  • Työkisat: SM kulta kyntökisoissa x 4, hopea x 2, pronssi x 4 vuosina 2007-2015.2016 kultaa myös.
  • Vetokisat: 2008 1 sija 23 porrasta 4,3 m Juankoski , 2009 1 sija 16 porrasta Kaavi, 2 x 4 sija Tuusniemi.
  • Käyttöajo vuonohevoset avoimet 3 palkinto.
  • Elokuvat/sarjat: Tauno Tukevan sota 3 jaksoa, Missä kuljimme kerran, Tähtitaivas talon yllä, Elämää suurempaa 6 jaksoa, Valtiopeli. Suomi 1907. Hulluus kylässä. Teatterit: Vaahteramäen Eemeli, Robin Hood, Peppi Pitkätossu, Suomenhevonen.
  • Kurssihevosena ainakin yht 18 kertaa. Metsätyöt 2 x Haukivuori, Sipoo Ohkola, Heinola.
  • Kevättyö: Ohkola x 4, Lepsämä, Jämsä, Kumpula x 3,
  • Syystyö Ohkola, Heinätyö Sauvo.
  • Käyttöajo x 2.Työajokurssi. Parissa neljän eri hevosen kanssa, Lukuisia perinne näytöksiä, kyntöö, niittoo,valjastus ym: mm.Turku, Helsinki, Heta, Lopee, Mäntsälä. Kursseja/tehy yksityisille, yhdistyksille, firmoille.
  • Töitä luomutiloilla esim. Kumpulan kasvitarhan kaikki palstat jo vuosia. Satoja ajelutuksia vuosien aikana tapahtumissa, vanhainkodeilla, joulukadut, kehitysvammaiset, päiväkodit, viljelykset, häät, hautajaiset, eläkkeelle siirtymiset. Vammaisratsastusta, talutusratsastusta jne. Ystävä hevostoimintaa, + lukuisia muita hyväntekeväisyys kohteita esim. Ohkolan laskiaiset v.2004 lähtien.

En näköjään itsekkään enään muista kaikkea Suomenhevosen ja työhevosen puolesta on kansalle tietoa jaettu jo liki 15 vuotta. T. Uuras ps. Olen muuten erisukuinen suomenhevonen vaikka jalostusarvo onkin viety pois jo ravimaailmassa."

Tanjasta kannattaa muuten lukea artikkeli Ylen sivuilta, jossa hänen elämäänsä ja hevosharrastusta avataan todella kivasti. Hän on lapsuutensa asunut maalla, muuttanut Helsinkiin ja asunut siellä pitkään. Unelma maallemuutosta ja omasta suomenhevosesta ei kuitenkaan koskaan kuollut. Tällä hetkellä Tanjalla on 25-vuotiaan Uuraksen lisäksi kuusivuotias ja erisukuinen ori Tuohivirsu, joka on kantakirjattu työhevospuolelle ja on tänä kesänä ottanut vastaan ensimmäiset tammansa.

Tanja ottaa kotitalliinsa mielellään ihmisiä, joka haluavat oppia lisää valjastuksesta ja työajosta ja hän piti tämän pikkutallin työhevosiltapäivän melkein ilmaiseksi. Mahtava tapa siirtää tietoa eteen päin ja innostaa uusia ihmisiä työhevosmaailmaan! Tai työmuulimaailmaan.

Luulen nimittäin että Muulille sopisi oikein hyvin esimerkiksi se kentän lanaaminen, mitä kurssilla päivän päätteeksi teimme, tai joku muu aika monotoninen, helposti opittava mutta fyysisesti väsyttävä duuni.

Väiski

Aloitimme tallissa kaverini Tiinan Väiski hevosen kanssa. Tiina omistaa siis suuren puoliveriruunan, josta hän haaveilee kärryttelyhevosta. Väiskillä on ehkä ajettu nuorempana ennen Suomeen tuloa, koska se ottaa valjastuksen ja aisat niin hyvin vastaan. Harjoittelimme sen kanssa pari talvea hiihtoratsastuskilpailuihin ilman mitään ongelmia. Perässä on myös ollut pulkka, ei ongelmia.

Tanja muuten sanoi, että pulkka ja liinat voivat olla aika riskialtis yhdistelmä sekä hevoselle että pulkassa istuvalle. Onneksi kuulimme sen vasta nyt.

Kuvasin kaiken oleellisen videolle ja koostin videoista eri pituisia pätkiä aihealueiden mukaan, jotta katselumukavuus olisi maksimaalinen. Tosin siinä kohtaa, kun aloin siirtää videoita YouTubeen huomasin, ettei pyörää olisi kannattanut turhaan keksiä uudestaan, netissä on vaikka kuinka paljon videoita valjastamisesta! Mutta tulipahan tehtyä ja ehkä näistäkin on jollekin joskus apua. Teen blogia (yllätys yllätys) myös itselleni, eli katselen näitä siinä kohtaa kun Muulia ensimmäistä kertaa valjastan.

Tanja kertoi pitkään siitä, miten länkiä sovitetaan. Väiskin länkien kooksi selvisi 55-60 senttiä. Länget eivät saa puristaa, eikä niissä saa olla löysääkään, kun ne lepäävät lapojen edessä. Joillain hevosilla on hyvä längensija, Väiskillä aika vaatimaton. Työhevosten längensija vielä "kasvaa" koko ajan, koska läski sulaa pois länkien alta.

Väiski sai päälleen ensin toiselta hevoselta lainatut silavaljaat ja sen jälkeen luokkivaljaat. Länget kuuluvat molempiin valjastuksiin. Erona valjastuksilla on se, että luokkivaljastus levittää aisoja irti hevosen kyljistä, jolloin sen on mukavampi vetää esimerkiksi tukkeja metsästä. Metsätöissä ja reen kanssa käytetään käsittääkseni aina luokkivaljastusta. Kärryjä sensijaan vedetään silavaljailla, esimerkiksi isoja heinäkärryjä tai kevyempiä ajelukärryjä. Myös ravikärryjä voisi ihan hyvin vetää längillä, niillä vetäminen on hevoselle mukavampaa kuin rintaremmillä.

Rintaremmeistä sen verran, että Y:n muotoinen on parempi kuin suora, koska se asettuu hevoselle hieman länkien tapaan ja antaa hevosen rinnalle ja lavoille vapauden liikkua.

 

Kakkula-aisat luokin kanssa.
Väiskin oma tyynysetolkka

Kentän lanaus on sellainen mukava pikkuhomma, joka sopii mielestäni kaikille hevosille. Kun siis olimme treenanneet luokkivaljastusta riittävästi tallissa sisällä, valjastettiin suomenhevostamma Viivi ensin silavaljaisiin vain huomataksemme että omistajan uusvanhat kakkula-aisat olivat liian lyhyet. Toiset kakkulat oli tarkoitettu luokkivaljastukseen, joten vaihdoimme valjastuksen pikaisesti ja pääsimme hommiin. Viivin länkien rahkeet olivat muuten tosi yksinkertaiset, ne oli valmistettu kuormaliinasta! Kuva rahkeista löytyy heti tämän postauksen alusta.

Kakkula-aisojen takapuun ja hevosten takakavioiden välissä pitäisi olla noin metri tyhjää tilaa ja Viivi kyllä pystyi juuri ja juuri kävelemään niin, etteivät sen takajalat osuneet aisoihin, mutta jos se olisi ottanut yhtään pidempää askelta tai vetänyt, olisi jalka varmasti osunut.

Noh, minä siinä sitten että voisin ottaa ne kokeiluun Muulille että Muuli on vähän lyhyempi. Yeah right, mennään siihen seuraavassa postauksessa.

Aisat ihan liian lyhyet.

Tämä Viivi ei todellakaan ollut ensimmäistä kertaa aisojen välissä, mutta Tiina talutti sitä silti näön vuoksi pari kierrosta pääpuolesta, kun omistaja oli ohjissa kiinni. Vuororellen lanasimme siinä sitten ja koko kenttä saatiin tasoitettua. Kuormalava kannattaa muuten laittaa niin päin, että kentän pinnassa on kolme poikkilautaa eli "ehjä" puoli tulee taivasta kohti. Silloin lava ei ole liian raskas ja se tasoittaa paremmin sen sijaan, että se vain keräisi hiekkaa eteensä. Kuormalava kiinnitettiin kakkula-aisohin ihan vain riimunnarulla, eli mitään spesiaalia ei tallille tarvitse ostaa jos lanailla haluaa.

Ja jos me ikinä Muulin kanssa tuohon pisteeseen päästään, saa se ensimmäiset lanailut hoidella ihan normaaleilla ravivaljailla Y-rintaremmin kanssa.

Tanja suhtautui työajoo todella kivasti, että patentteja saa tehdä, kunhan paalinarua ei käytä. Jalustinremmeistä saa jo kaikenlaista ja niitä voi käyttää jatkopaloina tai vaikka aisankannatinremmeinä. Juuri kukaan ei osta valjaita ja länkiä uusina, vaan osat kootaan sieltä sun täältä. Tällä alalla ei ole varustekilpailua, vaan varusteiden tulee vain olla sopivat.

Muulille tulee silti joskus mustat länget ja silapatja ei saa olla keltainen.

Työvaljaisiin saa hyviä osia Hevarilta eivätkä hinnat ole mitään päätä huimaavia. Kun jossain saa kuulla, että länget pitää aina tehdä mittatilaustyönä, oli Tanja sitä mieltä että kannattaa vain sovitella niin hyvät länget saattavat löytyä kyllä. Ja länkiä voi aina hioa. Harjustinremmilläkin länkiä voi säätää, eli kuinka kaukana länget ovat toisistaan sieltä yläosasta. Rinnustimellakin voidaan säätää, länkien ei tarvitse alta olla ihan kiinni toisissaan, vaan väliin voi jäädä muutaman sentin rako, tarvittaessa.

Väiskikin on iso hevonen, mutta sille meni aivan hyvin suomenhevoselta lainattu valjassetti. Ainoastaan mäkivyöt olivat liian lyhyet, mitta sekin ratkaistiin jatkamalla niitä ylimääräisellä aisalenkillä.

Lanaus onnistui näillä luokkivaljastukseen sopivilla kakkula-aisoilla.

Työajoiltapäivästä jäi tosi positiivinen fiilis ja sellainen että, kyllä me Muulinkin kanssa kohta kenttää lanataan. Ja kun tarkoitan kohta, niin oikeasti kohta. Kakkula-aisat pitäisi käydä naapurin metsästä varastamassa, veistellä ne kuosiin ja sitten mennään.

Jos työhevosjutut kiinnostaa enemmänkin, niin voin lämpimästi suositella blogia Luokki ja satula, jossa on paljon myös videoita aiheeseen liittyen. Noissa vanhemmissa postauksissa on tietoa enemmänkin.

Klikkaa tähteä jos haaveilet palaavasi 50-luvulle heinäkärryille paidattoman talonpojan viereen. Tai voi se olla paidaton emäntäkin.