Trainspottingia Muulin kanssa

...tai no ei tähän heroiini liity, mutta käytiin Muulin kanssa bongailemasa junia. Talli sijaitsee pääradan välittömässä läheisyydessä ja tallille kuuluu aina kun juna menee ohi, mutta se ei näy koska välissä on puita.

Kun viime viikolla olin "maastoilemassa" Muulin kanssa, se näki ohi vilahtavan junan kauempaa ja jäi tuijottamaan sitä. Olin ihan tarkoituksella käynyt sen kanssa ensin muualla kuin radan viertä kulkevalla tiellä, mutta kun se pysyi niin esimerkillisesti hanskassa, oli aika mennä tekemään lähempää tuttavuutta junien kanssa.

En osannut valita hienojen kuvien väliltä, joten laitoin tähän kaikki lempparini. Netissä ei voi olla liikaa muulikuvia!

Kaikki postauksen kuvat: Anu Kokkonen
Vanha tallikaverini Anu tuli moikkaamaan Muulia ensimmäistä kertaa ja nakitinkin hänet mukaani maastoon. En ole vielä käynyt kävelyllä yksin Muulin kanssa mutta koska tämä kerta meni niin hyvin, saatan uskaltautua pian yksinkin.

Ensin pyydystetään Mulbero tarhasta.


Häntä on edelleen silkkinen, koska pesin Muulin viime viikolla ja häntään ruikin Showsheenia <3





Suitset puin Muulille tarhassa. Ihan niin paljon ei ole puomilla luottoa (vielä) että voisin jättää ohjat kaulalle ja pukea suitset niin ettei riimu jää alle.
Kun mukana on joku, vältän helposti tilanteet jossa Muuli jäisi jumittamaan paikoilleen pitkäksi aikaa ja jos se on erittäin levoton, voi sitä taluttaa tarvittaessa kahdestaan. Kun Tukkilassa oli ongelmaa siinä, ettei Muuli halunnut palata tarhaansa (tai ihmetteli Kerkkoon kylän tapahtumia aitiopaikalta pihan korkeimmalta kohdalta), nyt on ongelmaa Muulin maastoonlähdössä. Se jää seisomaan paikoilleen ja katselee jonnekin. Se ei jännity miksikään viulunkieleksi vaan saattaa seistä paikoillaan lepuuttaen jalkaansa.

Kun sitten päästään tutuilta nurkilta pois, ei Muulin liikehdinnässä ole mitään ongelmaa. En halua että se kovin kauaa kuitenkaan seisoo paikallaan koska sitten se voi juurtua syvälle.

Tiellä se kuitenkin kävelee mielellään korvat pyörien ja tietenkin annan kauraa sopivissa kohdissa palkinnoksi.


Heti hiekkatielle päästyämme vilahti ensimmäinen juna rataa pitkin ohi. Muuli sai kauraa koko toimituksen ajan eikä se tällä kertaa jäänyt kyttäämän junaa mitenkään erityisesti.


Halusin minimoida Muulin pakoyritykset, joten laitoin sen kiinni sähkötolppaan tien laidalla.

Näet ihan oikein, se on sidottu kuolaimista kiinni tolppaan niin ettei se pääse irti ellei suitset tai soljet petä. Muistathan että Sinä itse et koskaan tee mitään näin typerää.
 Vielä viimeiset tarkistukset ja sitten vain odotellaan junaa.
 Muulille järjestely oli ihan ok, sillä tolpan vieressä kasvoi todella paljon vihreää.
Pian kuuluikin viheltävä ääni ja juna pyyhälsi raiteilla ihan vierestä. Muuli nosti pään ylös, jännittyi hieman mutta mupelsi vihreää tuppoaan koko ajan. Viimeisen vaunun kohdalla se otti täyteen suuhunsa vielä sille tarjoamaani kauraa. Yhtään askelta se ei ottanut ja junan mentyä ohi painui pää takaisin ruohoon.

Tiedostan muuten riskit ruokatorven tukoksesta, mutta ruokaa mupeltava eläin on aina rauhallisempi kuin se, joka ei sitä mupella.
Koska Muuli suhtautui junaan niin hienosti, irrotin liinan tolpasta ja jatkettiin matkaa. Tämä tie kulkee pitkän matkan junaradan viertä ja välillä juna näkyy paremmin ja välillä näköesteenä on puita. Se on erittäin hyvä tie Muulin totuttamiseen. Bonuksena siitä saa kivoja kuvia.







Korva junarataa kohti.


Aina kun radalla meni juna, annoin Muulille kauraa. Jossain vaiheessa tajusin kauravarastojeni ehtyneen hieman liian nopeasti joten pystyin antamaan sille enää hyppysellisen kerrallaan.



aaaargh!


Ongelmia hallintalaitteistossa.





Ensin haisteltiin tätä betoniporsasta ja sen jälkeen radalla vilahtikin taas juna, kauratilanne alkoi kotimatkalla olla jo kriittinen.

Huh, selvittiin hengissä kaikki kolme!





Tallin pihalta maastoon mennessä pitää ylittää tällainen pieni silta. Se ei ole ongelma Muulille mutta halusin silti todistusaineistoa meistä sillalla. Urpo ja Turpo toimivat eläinsuojeluaktivisteina taustalla.



Vanhenin taas ainakin kymmenen vuotta.
Tallilla oli tarkoitukseni laittaa Muuli tarhaan koska meidän oli määrä tehdä vielä vähän maharatsastusharjoituksia. Muulille tämä suunnitelma ei oikein mennyt jakeluun ja keskustelimmekin aika pitkään tarhan portilla. Ehkä syynä oli se että Anu piti porttia tai sitten se aavisti mitä on tulossa.

En haluaisi tulla sellaiseksi muulinomistajaksi joka keksii päästään syitä sille miksi Muuli käyttäytyy jollakin tietyllä tavalla. Tiedättehän ne ihmiset jotka "tämä ei halua nyt mennä tästä koska viimeksi kolme vuotta sitten kun mentiin tästä niin tuolta puskasta tuli fasaani ja tämä pelästyi" tai että "Se ei nyt suostu ravaamaan kun sillä on tämä pinkki huopa" tai "tällä oli aina varsana punainen ruokakuppi niin se ei suostu syömään kuin punaisista kupeista".

Yritän kovasti miettiä että miten se eläin näissä pattitilanteissa toimii ja ajattelee ja mikä sitä rassaa. Meidän omistajien velvollisuus on nimittäin ratkoa pattitilanteet eikä niitä voi ratkoa jos keksii mitä ihmeellisimpiä syitä eläimen käytökselle jostain henkimaailmasta.

En tod ollut tulossa. t. Muuli
En tietenkään voinut vaihtaa suunnitelmaa ja laittaa sitä puomille hetkeksi kiinni, vaan se oli saatava tarhaan kun sinne oltiin menossa. Ja lopulta askel kerrallaan maanitellen se tarhaan tulikin. Muuli tarvitsee vain aikaa koska minä en osaa vielä tulkita sitä niin hyvin että tietäisin missä sillä aina hiertää.


Harjoitukset eivät Muulin osalta loppuneet tähän vaan se sai suitsiinsa ohjat ja kaulan ympärille kieputin nahkaiset apuohjat itselleni avuksi. Anu punttasi selkään ja tallinomistaja talutti. Saimme tällä kertaa jopa kymmenen askelta niin, että makasin selässäni. Ei se selässä makaaminen varmasti tunnu kovin mukavalta, ei minusta eikä Muulista. Muulin selkäranka nimittäin koskettaa kylkiluitani koko ajan. Anu lupasikin lainata meille Christin karvasatulaansa tekemään treeneistä mukavammat!

Harjoituksen aluksi Muuli otti kahdet pienet lähdöt, mutta palautui niistä nopeasti eikä punttausvaihe tuottanut enää reaktioita. Tästä treenistä ei ole materiaalia koska jouduin nakittamaan kuvaajan punttaajaksi.