Valkoisilla pinteleillä muulistakin tulee dressagemuuli!

Kirjoitin eilen, kuinka tuleva HeC-tasoinen Muulini oli ihan liekeissä kun näytin sille puomeja pitkästä aikaa. No, ei siinä vielä kaikki. Otin siitä myös kuvia kun se veteli laidunta päästä päähän. Mutta palataan niihin pinteleihin.

Olin ostanut hetken mielijohteesta valkoiset yhdistelmäpintelit (koska pelkkiä valkoisia joustopinteleitä ei ollut saatavilla) ja tähän mennessä olen onnistunut pintelöimään Muulilta tasan yhden jalan, takajalan. Etujalkojen kohdalla hermoni eivät riittäneet kuopivaan Muuliin. Koska olen opettanut sitä nyt vuoden verran nostamaan jalka siitä, että seison sen vierellä, menee varmaan vuosi ennenkuin se käskystä laskeekin jalan maahan.

Pintelöinti meni siis lopulta etujalkojen kohdalla niin, että otin kavion reisieni väliin etukautta, pintelöin jalan nopeasti ja siirryin seuraavaan koipeen.

Harjasin Muulin vieraassa karsinassa, koska käytävä oli varattu, ja nyt ihan ensimmäistä kertaa se oli harjatessa kuin mikä tahansa hevonen. Se ei kyseenalaistanut yhtään sitä, miksi se oli väärässä karsinassa ja vaikka karsinan ovi oli puoli metriä raollaan, Muuli ei yrittänyt vapautua. Käytävällä oli tosin toinen hevonen, joten se varmasti rauhoitti Muulia.

Vapautin Muulin siis puomiharjoitusten jälkeen laitumelle kahdesta syystä. Saisin siitä kuvia ja se saisi irrotella vapaasti. Muuli tykkää nimittäin juoksennella, ja laitumella on tilaa ja tällä hetkellä melko pitävä pohja.

Kuvat ovat valitettavan huonoja, lumi paloi puhki ja Muuli oli musta möykky. Käsittelin näitä jonkin verran Photoshopissa.



Takapotkua löytyy!

Otin tämän kuvan heti alussa enkä tajunnut tarkistaa kameran asetuksia etukäteen. ISO oli 1600, joten tällainen siitä sitten tuli. Kuva on julkaistu vain siksi, että tästä näkee Muuli erittäin taipuisan selkärangan ja kokoamiskyvyn. Tässä ei tapahtunut laukkapiruetti, vaan Muuli hyppäsi tasajalkaa ilmaan.