Vastauspostaus 3/4: Muulien kasvatus ja luonne

Kyselin teiltä kysymyksiä liittyen mihin tahansa ja kysymyksiä tuli niin paljon etten joutunut keksimään niitä itse ollenkaan! Hyvin samanlaiset kysymykset niputin yhteen. Jaottelin vastaukset neljän eri kategorian alle jolloin pystyin täyttämään niillä neljä (!!) eri postausta!

Muulissa on aasia ja hevosta; missä asioissa se muistuttaa enemmän aasia, missä hevosta? Kumpaa se ylipäätänsä muistuttaa enemmän?
ja
Aasit vaikuttavat lajina ihan hirveän kilteiltä, miksi kummassa kun hevoseen sekoitetaan tätä kilttiä eläintä, tulos onkin yllättävän haastava?
ja
Miten muuli eroaa hevosesta? 

Tämä on vaikea kysymys.. Luulin nimittäin muulihankintaa tehdessäni että se tosiaan on hevoskokoinen aasi. Voi kuinka väärässä olinkaan! Aasi ei ensinnäkään ole yleensä reaktiivinen, se voi kyllä jumittua paikalleen kun se pelästyy ja äärimmäisessä hädässä se lähtee lapasesta. Hevonen lähtee lapasesta herkemmin, mutta ne myös pysähtyvät siinä vaiheessa kun naru kiristyy. Ja ne alkavat jossain vaiheessa luottaa uuteen omistajaansa sen verran ettei tule tarvetta puhista kaikelle kaiken aikaa.

Aasit ovat myös lempeitä ja nauttivat ihmisen seurasta. Aasilaumaan voi mennä kuka tahansa eivätkä aasit ala nahistella siinä ympärillä siihen malliin että itse olisi vaarassa. Vieraaseen hevoslaumaan en ikimaailmassa menisi toikkaroimaan, mutta aasen keskellä on aina turvallista. Miksi ihmeessä siis Muuli lähtee puhisten karkuun sitä lähestyy? Olisin kiitollinen jos joku tietäisi..

Sanotaan etä muuleilla on erittäin korkea itsesuojeluvaisto. Ne eivät laita itseään minkäänlaiseen vaaraan, eli ehkä tämä minun muuli vain toteuttaa itseään ja on sitä mieltä että suunnilleen kaikki on vaarallista. Paitsi jos saa kauraa samalla, silloin kaikki on ok.

Muulit ovat aina erilaisia, ne riippuvat ihan siitä millainen isä ja emä niillä on. Muulit ovat siis keskenään hyvin erilaisia eikä voi sanoa että "muulit ovat sellaisia ja tällaisia". Olen lukenut materiaalia PRE-rotuisista hevosista ja yrittänyt päästä jyvälle niiden aivoitksista ja ilmeisesti ainakin osa on juuri sellaisia kuin Muulikin, eli ottaa hatkoja kun tilanne on niille "liikaa". Itse en ole tällaisten herkkisten kanssa koskaan joutunut olemaan sen enempää tekemisissä, ja toivon että Muuli on viimeistään 10-vuotiaana patalaiska tätikuljetin. Tai jos ei ole niin sirkus odottaa.

Uljas PRE muulihan se siinä.
Minkä kokoisia muulit on yleensä?

Muuli on sen kokoinen, mitkä sen vanhemmat on. Jos astutat shettistamman lv-orilla, on varsa shettiksen kokoinen tai hieman isompi. Jos astutat lv-tamman shettisorilla, on varsa aikuiskoossa jostain shettiksen ja lämppärin välimaastosta. Jos sinulla taas on se lv-tamma ja 160 cm korkea aasiori, on jälkeläinenkin emänsä kokoinen ta hieman isompi. hybridit (jollaisia muulitkin ovat) kasvavat hieman isommiksi kuin vanhempansa JOS vanhemmat ovat saman kokoisia keskenään.

Isoja (140 cm+) muuleja on mahdotonta saada vaikka hevostamma olisi kuinka iso tahansa jos aasiori on metrin korkuinen.

Mutta kysymykseen, minkä kokoisia muulit yleensä ovat, vastaan että ne ovat noin metrin korkuisia koska Suomessa on tykätty tehdä muuleja shettiksillä ja normaalin kokoisilla aaseilla, jolloin jälkeläinen on tätä samaa kokoa myös. Yhdysvalloissa muulit tuntuvat olevan 130-145 cm korkeita vaikka siellä on isoja aaseja ja isoja hevosia. He käyttävät eniten quartereita ja paitteja, jotka eivät ole kovin isoja. Facebookin mukaan Yhdysvalloissa on ihan ok ratsastaa 130 cm korkealla muulilla vaikka on pitkä ratsastaja. Minusta hieman outoa, ja Muulikin tuntuu minun ratsunani todella pieneltä.

Mitä eroa lopputuloksessa, jos muuli syntyy yhdistelmästä aasitamma + hevosori verrattuna hevostamma + aasiori?

Kerrataan termit ensin.
Hevostamma + aasiori  = muuli
Aasitamma + hevosori = muuliaasi

Jos luit edellisen kysymyksen vastauksen, ymmärrät jo että varsan koko riippuu eniten emän koosta. Aasit taas ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin hevoset, joten muuliaasit eivät ole niin suosittuja kuin aasit koska ne ovat pienempiä. Muulikasvatuksessa on aina haluttu tuottaa mahdollisimman iso ja vahva eläin, mutta joka pärjää aasin eväillä.

Muulista ei voi tietää että onko se muuli vai muuliaasi. Sanotaan että muuliaasi näyttäisi hieman enemmän hevoselta ja sillä olisi lyhyemmät korvat, mutta mihin verrattuna kun muuleilla kaiken kaikkiaan voi olla eri pituisia korvia?

Toinen tapa testata muulius on laittaa muuli tarhaan jossa on sekä aaseja että hevosia ja katsoa että kumpien luokse se hakeutuu. Muulihan ei ymmärrä peilikuvaansa ja pitää itseään emänsä kaltaisena. Jos sen emä on hevonen, hakeutuu muuli hevosten luo kun muuliaasi kiinnostuu enemmän aasien seurasta.
Tässä kuvassa on muuliaasi. Sen emä on isokokoinen aasitamma ja isä on piensuomenhevonen. Kuva: Anu Kokkonen
Tässä kuvassa taas on muuli. Kuvasin tämän Saksan muulivaelluksella. Mitään varsinaista eroa muulilla ja muuliaasilla ei siis ole.
Miten Suomessa suhtaudutaan muulien "tekemiseen"? Rotukoirapiireissä sekarotuisten pentujen kasvattajat ovat pahinta ikinä ja joidenkin mielestä rotukoira "menee pilalle" jos se on isänä tai emona seropipennuille - onko tällaisia ongelmia muulien kanssa? Vai syntyykö muuleja edes Suomessa juuri ikinä? Onko asenteissa eroa ulkomailla?

Muulien ja sekarotuisten eläinten tekeminen eroaa hyvin paljon, sillä muuli ei lisäänny. Muuleja ei tuoteta enää niin paljon, että niiden kasvatus uhkaisi hevosrotua, kuten on käynyt poitounaasin kohdalla historiassa. Mulassiereilla (mulassier-rotuinen hevostamma) tehtiin nimittäin vain muulivarsoja, eikä ollenkaan uusia mulassiereita, joten jossain vaiheessa hevostammoista olisi ollut huutavaa pulaa.

Mitä tulee Suomeen, niin täällä on muuleja noin 20-30 kappaletta, joista villin veikkaukseni mukaan yli puolet on tuotu ulkomailta. Suomessa on syntynyt vain kourallinen muuleja, joten suomalaisten muuliasenteista ei voi oikein sanoa mitään.
Tui tui! Muulivarsahan se siinä!
Henkilökohtaisesti olen törmännyt siihen asenteeseen että "minun hienoa tammaani ei saastuteta millään aasiorilla", tarkoittaen että aasit ovat toisen luokan kansalaisia. Nämä mielipiteet ovat kuitenkin ehdottomasti vähemmistöä ja vaikka erittäin harva (onneksi) edes suunnittelee muulivarsan teettämistä omalla tammallaan, ovat he myönteisiä asiaa kohtaan.

Ja ne harvat, jotka ovat muka oikeasti etsimässä aasioria tammalleen, tekevät viime hetkellä oharit.

Allaolevassa kuvassa olevan Manun omistaja osti ison hevostamman ihan siksi että voisi teettää sillä muulin. Ihailtavaa muulimyönteisyyttä!
Minä ja Manu Uljas, joka on muuli, sama muuli on ylemmässäkin kuvassa. Kuva: Suvililja Photography
Jos kuvitellaan, että muulit pystyisivät lisääntymään ja sun jostain syystä täytyisi nyt teettää Muulilla varsa, niin millaisen orin valitsisit sille ja miksi?

Olisi tosi ihanaa jos Muuli voisi saada muulivarsan! Valitsisin varsan isäksi hevosorin (en siis aasioria) ja  ottaisin mahdollisimman kevytrakenteisen, lyhytselkäisen, ohut- mutta pitkäkaulaisen ja ison orin. Luonne on tärkein, eli orin pitää olla käsiteltävissä "pikkurillillä", se on rauhallinen ja sille käy kaikki.

Mutta vaikka ori olisi kuinka hieno luonteinen mutta lihava työhevonen, niin jättäisin käyttämättä, eli kaikkien ominaisuuksien pitää löytyä. Rodultaan ori voisi olla puoliverinen tai jopa lämminverinen. Olen nimittäin sitä mieltä että lämminverisistä tulisi hyviä muuleja, ne ovat sirorakenteisia ja niillä on yleensä hyvä luonne.
Varsat on ihania!
Suositteletko muulin hankintaa ennemmin hevosihmisille vai aasi-ihmisille, vai suositteletko kenellekään?

En voi kyllä suositella kenellekään, mutta missään nimessä en suosittele sitä sellaiselle "tiedän kaikesta kaiken"-tyyppiselle hevosihmisille, jolla ei ole mitään kokemusta aaseista. En suosittelisi tätä myöskään pelkälle aasi-ihmiselle, sillä jos hänellä ei ole mitään kokemusta reaktiivisista eläimistä, voi muulivarsa olla aika shokki.

Muulia voin suositella sellaisille, jotka ovat valmiita ottamaan asioista selvää ja tutustumaan eri muuleihin ennen oman hankintaa. Kauhukuvana olisi sellainen 50v hevosnainen isolla Ännällä joka on sitä mieltä että "kyllä mä yhden muulin pieksen ruotuun kun olen näitä hevosiakin laittanut koko elämäni".