Villi ja vapaa

Vietin rentouttavan aasipainotteisen loman Englannissa (laaja reissupostaus tulossa myöhemmin) ja Muuli sai rentouttavan loman ilman turhia ihmiskontakteja.

Toisena lomapäivänä sain tallinomistajalta viestin että "Jotekin näyttää siltä että olet laittanut Mulberin riimun huonosti?". Mietin että tän on pakko olla porvoosta, koska tämä supermuulinomistaja ei kyllä tee virheitä. Virhe ja Kaisa ei vaan sovi samaan lauseeseen.

Sit tuli todistusaineistoa.

Muuli on siis aitauksen sisällä, aasi luvan kanssa sen ulkopuolella.
Ei. saatana. vittu. Riimusta on varmaan saatu lukko auki ja sen jälkeen on vielä hierottu päätä johonkin, jolloin korva on päässyt vapaaksi.

Keskustelu jatkui suurin piirtein näin:
Kaisa: Uhkailkaa sitä Aatulla jos toi riimu ei ala mennä takas päähän
Outi: Huusin sille jo parvekkeelta et "nyt panet sen riimun heti takas" Ei uskonut. Se aikoo villiintyä ja riisuutua riimustaan kun blondia ei ole näkynyt.
K: Ei helv.. sit se hyppää aidan yli ja häippäsee
O: Pelkän pahinta
K: Voitte huutaa sille et tervemenoo eikä tarvi tulla takas ;)
O: Todellakin! Ja jos joku soittaa onko teiltä karannut niin sanon ettei olla ikinä nähtykään.
K: Juuri näin ;) "Kyllä meidän aasit on kaikki täällä"
O: Et tervetuloa takas treenaamaan!
K: Taidan pitää muulilomaa vielä tän loman päälle. Ei oo päivän päälle ku on villi ni on villi.
O: Hyvä ajatus! Nyt on sen verran palattu lähtöruutuun taas!

No sit meni pari päivää ja sain taas kuvaterkkuja Porvoosta villiltä ja vapaalta.

Huomatkaa kuinka etäällä Muuli pysyttelee kuvaajasta.
Tähän mennessä se oli saanut koko riimun hukattua. Viimeistään nyt tilanne näytti seuraavalta Muuli 1 - Kaisa 0.

En siis hötkyillyt heti torstaina tallille vaan hieroin taktiikkaani rauhassa. Olin ostanut reissusta Muulille uuden hienon hotpinkin riimun, jossa on vähän toppausta turvan päällä kun tuo nykyinen riimu hankasi siitä karvat pois.

Kaisa ja Muuli <3 Hot pink. Muut riimut diilasin suomalaisille aasinomistajille.

Jos muistatte Muulicasen mun edellisen loman jälkeen, niin sehän oli todella villinä kun oli ollut ilman mun laadukasta seuraani niin monta päivää putkeen.

Taktiikkani muotoutui yksinkertaiseksi. En edes yritä saada Muulia aitauksen ulkopuolelle näin pitkän ihmisloman jälkeen. Otan sen kiinni, keinolla millä hyvänsä, annan kivennäiset ja harjaan. Jos kiinniottoon kuitenkin menee yli tunti aikaa, laitan sille vain uuden riimun ja harjaan viikonloppuna. Jos sitä ei kuitenkaan saa kiinni muutamaan tuntiin, annan olla ja etsin apuvoimia seuraavalle päivälle.

Muuli tunnisti mamman ja lähti tulemaan heti porttia kohti kun saavuin sinne kaikkine kantamuksineni kivennäisämpäriä kutsuvasti heilutellen.
Lässytin sille tietenkin koko ajan että "kukas se pikku muuli sieltä tulee aijaijai" Ja sieltä tulee muuten yksi aika harvinaisen tiineenä oleva tammakin!

Missäs blondi on oikeen ollut kun ei oo kauroja näkyny? t. Villi ja vapaa
Noooh.. Annoin sille kauraa portin yli mutta kun menin sisälle esittelemään sen uutta riimua, ei kaura ollut enää niin kiinnostavaa. Se ei itseasiassa kiinnostanut enää yhtään villiintynyttä muulia.

No jos ei hyvällä niin sit pahalla. Otin naruriimun ja narun kouraan ja lähdin ohjailemaan Muulia pihaton suuntaan. Pari kertaa se luiskahti saippuapalan lailla aidan ja meikäläisen välistä takaisin aukealle mutta aika nopeasti se oli ajettu pihaton eteen. Siinä sitten petoeläimen lailla pidin sen paikoillaan vaikka se  yritti lähteä haneen. Se kuitenkin pelkää mua sen verran vielä ettei se todellakaan jyrää päälle, ja Muulin mielestä "päälle" tarkoittaa kaikkea mikä on 10 metrin säteellä ihmisestä.

Otin paineen pois kääntymällä sivuttain kun se katsoi minuun ja lähestyin sitä pikkuhiljaa. Myös se otti askelia minua kohti. En todellakaan päässyt sen sivulle mutta koska Muuli on aika tottunut narunpyörittelyyn, heitin narun sen niskaan, sain toiselta puolelta kiinni ja puin Muulille nopeasti riimun.

Edellispäivänä ainakin täällä etelässä satoi paljon. Tarha oli märkä eikä Muuli halunnut kävellä normaalia polkua mun perässä pois pihaton edustalta. No jos ei hyvällä niin.. Pyöritin sitä kerran ympäri mutta se oli liikaa tämän ihmisloman jälkeen ja se otti ritolat. Onneksi pihattoa kohti niin naru pysyi melko puhtaana. Otin sen sieltä sisältä kiinni ja talutin aidan viertä pois märältä alueelta.

No sitten päästiinkin niihin vetopaniikkijuttuihin taas. Sidoin sen tolppaan ja kaivoin harjat esille. Muuli oli hankkinut itselleen aika kattavan mutakuorrutuksen. Se sinkoili aika monta kertaa. Joko mun ja aidan välistä täysiä jolloin näytti siltä että sen niskat katkeaa kun naru loppuu tai sitten taaksepäin jolloin vaikutti siltä että vanha puhelinpylväs lähtee sen mukaan. Noo jatkoin harjailua silti kaikessa rauhassa ja jossain vaiheessa se tyytyi enää säpsähtelemään.

Kun Mulbe oli tarpeeksi puhdas uutta riimua testaamaan, puin sen sille päälle. Ja ei helvetti, se on ihan liian iso! Sen exä (joka on siis pudonnut päästä) on todella pieni full kun se oli ihan sopiva!

No eihän tilanne ollut mitenkään vakava. Myyntikuvat vaan tuotteesta (jätin tarkoituksella lapun vielä kiinni) ja blogikirppis pystyyn! Kyllähän te kaikki varmasti tiedätte että Muulin päältä se myydään varmasti!
Eikö teekin heti mieli ostaa tämä ihana pehmustettu riimu? Voidaan tarvittaessa hieroa siihen itsensä Muulin caccaa ikäänkuin nimikirjoitukseksi.


Pinkeillä riimuilla on laksatiivisia vaikutuksia
Lopeta se kuvaaminen ja anna mun olla villi ja vapaa. t. Villi ja vapaa
Riimu ei siis sopinut joten Muulille piti hommata jotain päähän. Kävelimme Muulin kanssa laiduntarhaa ristiinrastiin etsien sen kadonnutta riimua mutta sitä ei vain löytynyt. Katsoin kaikki reunat ja kohdat, mihin se on voinut hangata itseään. Potkin kuralällyä ja kävin jopa potkimassa paskakasoja, jos sen päälle on paskannettu. Ei oltu.

Täälläkö sitä Kauraa oli? t. kahlehdittu Muuli


Yritys saada Muuli pysymään vähän kauempana että siitä saa kuvan. Poskessa oleva läikkä on riimun kuluttamaa karvaa.

Aasitkin voivat ottaa riimun suuhunsa ja kanniskella sitä ympäriinsä, mutta ei sitä ollut missään. Naruriimua en voinut tietenkään jättää Muulille. En siksi, että se olisi vaarallista jättää päähän vaan siksi että se sai revittyä solmun niin tiukkaan etten saanut narua irti siitä*.

Tallissa olisi ollut Muulin duallyriimu mutta se on vähän turhan jämäkkää tekoa tarhariimuksi ja se varmaan hieroisi kunnolla karvaa turvan päältä. Se saattaisi myös saada tuplaturpiksen vahingossa suuhunsa eikä se saa sitä sieltä itse pois.

Siinä sitten punnitsin vaihtoehtoja. Sidonko muulin kiinni siksi aikaa että menen tallista pyytämään riimua lainaan vai elänkö reunalla ja päästän sen villinä ja vapaana tarhaan ja pyydystän sen huomennakin nakuna.

Otin riskin.



Uudessa kamerassa on selfietoiminto!


Nämä ovatkin ensimmäiset kuvat Muulista Suomessa joissa se on ilman riimua!



Kiersin vielä ilman muulia koko tarhan ympäri ja etsin riimua. Kepillä kaivelin pihaton edustan oljetkin jos se osuisi mukaan. Saisin sen nimittäin kotiin matkaan ja pestyä huomiseksi jos se ei ole rikki, mutta eihän sitä todellakaan löytynyt. Se on varmaan syöty ja muutettu kakaksi.

eli: Ostetaan iso cob tai pieni full-kokoinen PINKKI tai tummanpinkki riimu Mulbelle! Tarjoa kommenttikentässä omaasi tai vinkkaa mistä niitä oikein saa. Google ei ole ollut kaveri tässä pinkissä asiassa.

Aasit olivat muuten myös sen näköisiä että piehtarointia harrastetaan ihan joka päivä, myös sateen jälkeen. Vicce näyttää miten homma toimii.




Tadaa, valkoisesta aasista tuli vaaleanruskea!




Tämä lempeä mutta introvertti kantavana oleva tamma on muuten myytävänä. Tällä hetkellä sitä ei tietenkään voi siirtää uuteen kotiin mutta varsomisen jälkeen se + varsa ovat myynnissä. Tämä saattaa varsoa jopa vielä toukokuun puolella!
Tallilla sainkin riimun heti kaupaksi kun Outi tarvitsi juuri nimenomaan pinkkiä edustusriimua. Eikä tarvinnutkaan avata muulikirppistä!

Ps. Muulilla on nyt ihan virallisestikin nimi ja Kaisa on 75 euroa köyhempi. Vielä viikko sitten Mulbe oli Hepassa nimellä Bueno Chica ja statuksella rekisteröinti kesken. Nyt nimi oli korjattu oikeaan muotoon (Buena Chica).

Pss. Menin jo tsekkaamaan myynnissä olevia riimuja ja Börjesin hotpinkki valikoima melkein pakottaa mut hakemaan pankkitunnukset ja tilaamaan. Vai mitä mieltä olette tästä, tästä tai tästä? Jos lukijoilla on kokemuksia noista riimuista, niin kertokaas kommenttiboksiin että onko full iso vai pieni vai menisikö Mulbelle paremmin cob?

* daijut, en tietenkään jättäisi naruriimua Muulin päähän valvomatta siksi kun silloin luonnonvalinnan mahdollisuus tuplaantuu!