Yksi Aasinhoitopäivä jälleen takana

Kerroin marraskuussa kuinka meni ensimmäinen Aasinhoitopäivä, jonka järjestimme yhdessä Tukkilan tilan kanssa. Se meni ihan hyvin, mutta parannettavaakin oli. Vappuaattona oli Aasinhoitopäivä vol 2 ja se menikin mielestäni paremmin. Tai ainakaan en itse stressannut etukäteen tai kyseisenä päivänä niin paljon. Ja olihan minulla taas mahtava yhteistyökaveri siinä, nimittäin Särkänniemen Koiramäen eläintarhanhoitaja Teija!

Idea aasinhoitopäivästä lähti itseasiassa hyvin pitkälti Teijan ehdotuksesta. Olemme aasimaiseen tapaan aika hitaita ja idea heitettiin ilmoille kaksi vuotta sitten kun olimme aasimatkalla Englannissa. Teija sanoi tuolloin että Särkänniemessä voisi pitää jonkinlaisen luentopäivän koska siellä on tiloja ja aaseja. Tuossa vaiheessa tosin mietittiin kuumeisesti että ketä sinne saisi puhumaan ja saataiskohan tarpeeksi maksavia asiakkaita paikalle ettei Aasiyhdistykselle tule puhujista tappiota.

Jätimme asian hautumaan kunnes se nousi taas mieleen sen jälkeen kun olin pitänyt Aasinhoitopäivän Tukkilassa.

Vaikka olemme ehkä Aasiyhdistyksessä hitaita, niin se ei tarkoita sitä etteikö asioita saataisi aikaan. Sopiva päivä lyötiin lukkoon heti alkuvuodesta ja tein Aasinhoitopäivälle sivun Aasiyhdistyksen nettisivuille. Pidän siitä, että asiat sovitaan hyvissä ajoin. Elokuun aasileiri on muuten ollut "myynnissä" tammikuusta lähtien.

Laskimme sopivan hinnan ja sen perusteella minimiosallistujamäärän, jolla päivä järjestetään. Jälleen kerran meni mielestäni ihan tosi pitkään ennen kuin 6 henkilöä saatiin täyteen! Ja eipä aikaakaan kun Aasinhoitopäivä oli täynnä, eli osallistujia saatiin 16! No loppupeleissä paikalle tuli 14, joista kaksi oli vain osan aikaa.

Sanoisin että ihannemäärä ihmisiä on juuri sellainen 10-12 aktiivista osallistujaa. Saimme nimittäin hyvää keskustelua ja vinkkejä myös aasinomistajalta toisille, eli ihan koko aikaa en ollut äänessä.

Viime kerrasta opin muun muassa sen, että aikataulua ei pidä tehdä liian tiukaksi. Aloitimme Särkänniemessä kymmeneltä aamulla ja olin ilmoittanut että lopettelemme varmaan viideltä. Välissä oli tunnin ruokatauko, joka tosin venyi reiluksi tunniksi. Oma luento-osuuteni kesti nelisen tuntia, välissä oli siis ruoka ja lopuksi oltiin aasien luona.

Toinen asia minkä opin, olivat tauot. Ei kannata vetää luentoa täysiä läpi, vaan pitää taukoja. Luento on jaettu seitsemään eri osaan ja melkein jokaisessa välissä pidin pienen tauon ja hain itselleni lisää simaa, koska kurkkua alkoi kuivata. Myös moni muu nousi hakemaan lisää herkullisia tarjoilujamme ja kävi vessassa.

Tarjoiluista sen verran, että niitähän kannattaa olla ja niiden pitää olla hyviä. Teimme kaverini kanssa edellisenä iltana 18 munkkia nimenomaan tähän tarkoitukseen. Aamulla päivitin ne vielä sokerilla. Lisäksi Teija leipoi aasin muotoisia piparkakkuja ja toi kaupasta mandariineja, viinirypäleitä ja karkkeja. Kahvia ja teetä oli tottakai tarjolla. Vapun kunniaksi tarjolla oli myös kotipolttoista simaa.

Valmistautuminen on tällaisissa päivissä erittäin tärkeää. Tulin itse paikalle vähän ennen yhdeksää, jolloin minulla oli tunti aikaa valmistella tila. Jaoin materiaalit jokaiselle ja levitin pöydälle aasi- ja muulimateriaalini katsottavaksi. Olin etukäteen kertonut että kännykällä tai kameralla kannattaa ottaa kuvia mielenkiintoisista sivuista niin niitä voi lueskella kotonakin. En saa sanoa ottiko kukaan kuvia, mutta ainakin kirjoja, lehtiä ja kännyköitä selattiin paljon.

Raatihuone odottaa osallistujia. Kiinnitä huomiota ikkunoiden näkymiin; lunta.

Raatihuoneessa oli videotykki, joten asensin koneen siihen tietenkin ensimmäisenä kiinni ja hain Internetin. Mikään, siis oikeasti mikään, ei ole sen ärsyttävämpää kuin luennoitsija, joka aloittaa luentonsa sillä, että soittaa helpparin kaverin auttamaan tietokoneen ja tykin kanssa.

Ruokailun jälkeen teoriassani on yhtenä aiheena terveys. Se on ehkä tylsintä settiä ja ihmisillä olikin kännykköjä kädessä eikä keskustelua syntynyt. Puhuinkin sen sitten supernopeasti pois ja unohdin selittää että mikä vatsahaava tarkalleen ottaen on, kerroin kyllä että sitä tilaa ei aaseille haluta. No, onneksi melkein kaikki olivat hevostaustaisia tällä kertaa.

Viimeinen osio on aasien lisääntyminen. Periaatteessa sen nimi pitäisi muuttaa kasvatukseksi, mutta aasien tietoinen ja laadullinen kasvatus on vielä niin uutta Suomessa että pidetään se lisääntymisessä. Aasipornon jälkeen siirryttiin katsomaan aaseja ihan livenä.

Kuva: Teija Jokinen

Kuva: Teija Jokinen

 

Kuva: Teija Jokinen

Kavionhoito on sattuneesta syystä lähellä sydäntäni, joten raspasin siinä yhden aasin kaviot. Valitsin tietenkin sen, jolla oli pisimmät, vaikka eivät ne olisi vielä vaatineetkaan raspausta. Sain niistä kuitenkin hieman raspilla pois eikä homma ollut liian hikistä kun ne eivät olleet kovin pitkät. Aasia jännitti väenpaljous tallissa (olimme siellä lumisadetta paossa), mutta se malttoi olla tosi hyvin. Jalkaa en saanut omien jalkojen väliin, mutta se on ihan normaalia aasien kohdalla.

Tiedätkin varmasti etten ole kengittäjä tai käynyt mitään kursseja. Oman aasinsa kavioiden raspaaminen ei kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä vaikka niin luullaan. Parilla raspin vedolla kerran viikossa saa aasin kaviot pysymään jo aika lyhyinä, oikean kengittäjän voi pyytää pari kertaa vuodessa katsomaan tilanne.

Kävimme hieman taluttamassa aaseja ulkona ja juuri silloin sattui paistamaan aurinko niin aasien kanssa saatiin hyvät selfiet. Mittasimme Mimmin ja Sannin (aasit) ja katsoimme niille painot Donkey Sanctuaryn tekemästä taulukosta. Toinen painoi 180 kg ja toinen 190. Mimmi on meillä olleen Velmu aasin emä, eli Velmu on syntynyt Särkänniemessä.

 

Kerroin ja näytin hieman aasin taluttamisesta ja käsittelystä siinä tallin käytävällä ja Teija demonstroi naksutinkoulutuksen minipossu Maisan kanssa! Maisa esiintyy Koiramäen kesäteatterissakin ja siitä oli justiinsa juttu ja video Tampereen Moro lehdessä, kannattaa kurkata! Tämä Maisa on muuten erään Aasiyhdistyksen hallituksen jäsenen kasvatti! Eläinpiirit on aika pienet.

Aasinhoitopäivä meni mielestäni oikein mukavasti ja omalla painollaan eteen päin. Osallistujat kyselivät paljon ja toki kerroin että sähköpostillakin voi kysyä vielä jälkeenpäin. Lähetin materiaalini linkin ja materiaalin pdf-muodossa tällä viikolla osallistujille ja lisäsin viestiin vielä pari juttua, jotka unohdin sanoa. Lisäsin myös nämä pari diaa esitykseeni.

Esityksen olin rakentanut Prezillä eli se toimii missä vain, kunhan on netti käytössä. Varjopuoli on se, että esitys on pdf-muotoon ladattuna todella iso, eli sen tulostaminen muistiinpanoiksi saattaa olla hidasta ja hankalaa.

Esitys ei toisaalta olekaan sellainen perinteinen power point, jossa olisi kaikki asia mukana, vaan olen rakentanut sen nimenomaan luennon ja oman muistin tueksi ja se sisältää avainsanoja ja avainlauseita. Kukaan ei siis tee pelkällä esityksen materiaalilla mitään, koska se ei sisällä varsinaisesti mitään tietoa.

Pidän Prezin esitysten ulkoasusta paljon enemmän kuin perinteisestä Power Pointista.

Keli oli vappuaattona mielenkiintoinen.

Kurvasin ulos Särkänniemen porteista kuudelta illalla, joten kyllä tästä ihan hyvän työpäivän sai aikaiseksi vaikka palkkaa ei kulukorvauksen lisäksi tulekaan. Tienasimme hieman rahaa Aasiyhdistyksen kassaan ja sain myytyä hieman Hihkushopin tuotteitammekin. Pakkasin mukaan parhaiten myyviä tuotteita parin ikeakassillisen verran.

Jos en ole kertonut tai et ole muuten tietoinen, niin Aasiyhdistyksen verkkokaupan varasto sijaitsee meidän autotallissamme. Jos olet läheinen tuttuni, voit tilata tuotteita maksamatta postimaksua jos sovitaan treffit johonkin tuotteiden luovutusta varten. Kannattaa tutustua tavaravalikoimaamme täällä.

Listasin tähän alle vielä asioita, jotka on hyvä muistaa luentoa järjestäessään.

  • tule itse paikalle ajoissa ja laita tavarat rauhassa paikoilleen
  • katso että saat tietokoneen ja tykin yhteisymmärrykseen ja muista varautua varasuunnitelmalla jos et saakaan kuvaa seinälle
  • laita kahvin, teen ja pullan lisäksi tarjolle myös heviosaston tuotteita
  • laita tila nätisti, asettele tuolit, jaa materiaali valmiiksi
  • ole ajoissa "tapaamispaikalla", tässä tapauksessa Särkänniemen portilla, jotta osallistujat eivät luule tulleensa kusetetuksi (tämä ei toteutunut, pahoitteluni)
  • sovi muutenkin selkeästi että missä tapaat osallistujat ja jaa numerosi etukäteen
  • kaikki vihaavat esittelykierroksia, mutta pidä sellainen. Voit kirjoittaa etukäteen taululle muutaman kysymyksen johon toivot että osallistujat vastaavat. Käytä mielikuvitusta!
  • pidä runsaasti taukoja, ainakin kerran tunnissa
  • ruokatauko pitää olla reilun pituinen koska sen aikana on hyvää aikaa haistella osallistujien fiiliksiä ja vastailla kysymyksiin
  • lisää kahvia iltapäivää varten, tarjoilut esillä koko päivän ajan
  • älä lupaile tarkkaa loppumisaikaa niin ei tarvitse kiirehtiä
  • tiedä mistä puhut äläkä vaan lue esityksestä vaan katso ihmisiä kohti
  • mikään kysymys ei ole tyhmä
  • kukaan ei kysy siinä kohtaa kun sanot "olisko jotain kysyttävää", vaan kysymyksiä esitetään luennon lomassa JOS luennoitsija vaikuttaa helposti lähestyttävältä. Mitä enemmän kysymyksiä tulee, sitä parempi esitys on koska se saa aikaan vuorovaikutusta. 
Kuva: Teija Jokinen

Saatat tässä kohtaa miettiä että "millä meriiteillä" joku random bloggaaja luennoi aaseista, mutta juttuhan on niin ettei ilmeisesti kukaan osallistuja ollut tietoinen blogistani (enkä sitä sen enempää mainostanutkaan). En ole aasinkasvattaja enkä pitkän linjan aasinomistaja, mutta olenkin tutustunut moneen aasiin ja vielä enemmän kirjalliseen materiaaliin. Vielä pari vuotta sitten ajattelin etten ole tarpeeksi pätevä puhumaan aaseista ikinä.

Sitten täytin 30v ja aikuistuin ja sain lisää itsevarmuutta. Minähän osaan tämän, minä tiedän, minä voin opettaa muita! Aaseista puhuminen on lempiaiheeni ja koska emme varmaan koskaan saa aikaiseksi aasinhoitokirjaa, pitäydytään luennoissa.

Seuraavan kerran Aasinhoitopäivän sisältö on mahdollista kuulla osana Aasileiriä, joka järjestetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna (joo tiedän, kunkkariviikonloppu) Mikkelissä.