Kuin toinen koti.

Turkissa jälleen.

18.6 koitti viimein ja oli aika hyvästellä muruset ja suunnata lentokentälle,kohti Turkkia parasta ystävää näkemään puolen vuoden odotuksen jälkeen ! Claire on siis Birminghamista, ja me tutustuttiin vuonna 2011 juurikin Turkin Marmariksessa, kun  molemmat vietettiin koko sesonki etelässä. Siitä asti ollaan oltu tiiviisti tekemisissä,nähdään noin 4 kertaa vuodessa (mikä on tosi vähän) ja joka päivä puhutaan puhelimessa, ilmais sovelluksilla ja facetime puheluilla. Joka kerta kun koittaa se aika että taas nähdään jossain päin maailmaa, jatketaan aina siitä mihin jäätiin ja tuntuu kuin ei oltais ikinä edes oltu pois toistemme luota <3 Mulle on tosi vaikeeta just nyt edes kirjottaa tästä aiheesta koska kyyneleet nousee pintaan välitömästi.

Tälläsen sain Clairelta, se oli mun synttäripaketin päällä <3

Marmaris on paikka johon mulle on jo syntynyt eräänlainen tunneside. Vuosia sitten matkustin ensi kertaa Marmarikseen äitini kanssa. Oltiin aina oltu Alanyassa mutta jotenkin päätettiin vaihtaa kohdetta. Muistan vielä jossain kohtaa teininä jopa sanoneeni "en halua lähtee, miks aina Turkkiin?" hah. Nytkun tarjottas ilmasta matkaa olisin viivana paikalla :D Joka vuosi parikin kertaa matkusteltiin, välillä sain ottaa kaverin mukaan, välillä oltiin perheen kesken. Kun täytin 18 aloin matkustella kavereiden kanssa ilman porukoita, ja vietettiinkin ybersiistejä bilelomia jotka vieläkin muistan ja naurattaa aina välillä millasia pikkupimatsuja mekin oltiin ! En vain saanut paikasta tarpeekseni, rannat, ilmasto, aurinko, palmut, ystävät, bazaarit, tuoreet hedelmät, turkkilainen jäätelö, veneretket... olin koukussa ja vuonna 2009 tein ensimmäisen pidemmän reissun kuukaudeksi. Kun 2010 vietin toista kuukauttani, aloin ajattelemaan että mitä jos tekisinkin töitä täällä ja jäisin koko sesongiksi, tai pidemmäksi. Pelotti aika paljon tehdä isoja muutoksia elämässä mutta sisimässä se tuntui todella oikealta. Niimpä siis hoidin vähän asioita kuntoon ja 2011 toukokuun alussa koitti lähdön hetki. Se oli paras kesä ikinä, tapasin parhaan ystäväni Clairen, vietin elämäni parasta ja jännittävintä aikaa. Rakastan tätä paikkaa ja se tuntuu kuin toiselta kodilta, ja ehkä vielä jonain päivänä tapahtuu jotain sellaista mikä mahdollistaisi sen että voisin viettää elämästäni enemmänkin siellä. Nyt elämäntilanteeni kuitenkin sallii vaan viikon minilomat silloin tällöin, ja se oikeesti tuntuu aika kamalalta. Haluaisit olla jossain muualla mutta et vaan voi.

Niin kaunista <3

Vuosien varrella matkaan on tarttunut myös paikallisia tuttuja ja ystäviä. Joka vuosi on aina yhtä ihanaa myös tavata nää ihanat ihmiset joiden kanssa on kokenut kaikenlaista. On myös hassua kuinka asiat muuttuu, kuinka ihmiset muuttuu... Marmaris vaan ei ikinä muutu. Hiljaisempaa siellä on nykyään jos muistelee niitä kultaisia hurjia bile vuosia. Nykyään rantakadun baarit (suurinosa) ovat tyhjillään, sieltä löytyy ne pari helmeä joissa on aina ihmisiä, siinä se. Baarikadulla juhlitaan pe-la mutta muuten saa sielläkin kävellä aika yksin. Bazaarit sen sijaan ovat ennallaan, taistelu asiakkaista on kovaa ja heikkohermoisille sanoisin että varautukaa tyrkytykseen, se on ainoa asia joka oikeesti on pidemmän päälle raskasta. Koska olisi kivaa ostaa vaikka ja mitä. mutta hommasta menee hohto koska myyjä tyrkyttää kaikkea, ja puhuu päälle. Ja ihan joka shopissa. Vinkkinä! Mene liikkeisiin joissa on tyttöjä myymässä, saat olla rauhassa näissä paikallisissa veromoda,hennesin-tyylisissä liikkeissä. Miinuksena että tietty vähän kalliimpaa koska hinnat on jo merkitty eikä tinkiminen ole silloin vaihtoehto.

Ruoka puolestaan on aina hyvää. En muista että koskaan olisin saanut huonoa ruokaa. Myös itse on helppo loihtia terveellisiä välipaloja ja lounaita koska paikallisissa marketeissa myydään ihana tuoreita hedelmiä, unohtamatta juusto,liha ja kalatiskejä! Pähkinät,marjat ja kasvikset on ihan super ihania Turkissa. Mutta löytyy sieltä sellanen kaloripommi joka on ylitse muiden. Dondurma, turkkilainen jäätelö. Ou mai gaad. Testaa tätä herkkua jos olet matkalla mihinkä tahansa Turkin kaupunkiin.Makuja löytyy runsaasti ja oikeesti söin näitä annoksia ehkä 11 matkan aikana ! Mun ruokaisa must have -lemppari on jacket potato, jättiuuni pottu jonka sisään tungetaan jos minkälaista täytettä. Sen voi ostaa kioskeista joissa myydään just sitä turkkilaista jädeä. Yleensä ne on samassa. Valitset perunaasi mitä haluat, pottu otetaan uunista, sisus muussataan suolan, juuston ja voin kanssa ja täytetään haluamillasi täytteillä. Clairen kanssa istuttiin rannalla yks yö lenkin päätteeks ja vedettiin tälläsen jättiperunat, niin hyvää ja hinta jotain siinä 8 euron pintaan riippuu mitä valkkaat täytteeksi. Turkkilainen jugurttijuoma Ayran on myös vertaansa vailla, testaa! Aamupalaksi keiteltiin puuroa tai suunnattiin mielettömälle village breakfastille Portofino-ravintolaan syömään turkkilaista aamiaista. Kuvat puhukoot puolestaan !

Mun perunassa oli tulista chilia,jugurttikastiketta,tonnikalaa ja italiansalaattia. Claire valitsi omaansa oliiveja, nakkeja, jugurttikastiketta ja coleslawta !
Kanamunia,juustoja,oliiveja,hilloja,leipää,kasviksia... Turkkilainen aamiainen <3
Juustorullat ja toi munakoisojugutti mömmö on mun suosikkeja <3

Kahdeksan päivää meni hujauksessa koska meillä oli niin superhauskaa ! Oltiin merellä kahdesti, ekan kerran kahdestaan, toisen kerran mukana oli molempien ystävä Refik, jonka oon tuntenut vuodesta 2009, Claire vielä kauemmin. Pidetään tiivisti yhteyttä keskenämme ja nähdään joka vuosi. Refik sai vapaa päivän veneeltä jossa työskentelee ja nautti päivästä mun, Clairen,serkkunsa ja Andrean kanssa <3

Refik, Paris (Refikin serkku), minä ja Claire takana reunassa Andrea <3

Veneretket maksaa n.10 eurosta - 30 euroon, ja laiva lähtee aamulla 10.00, takaisin satamassa ollaan klo.16-17.00. Takuuvarma tapa ruskettua, en suosittele ekan päivän reissuksi,koska voit palaa ja pahasti ! Koko päivä merellä, pysähdyksiä n.5 kertaa, lounaaksi tarjoillaan kaikissa veneissä suunnilleen sama kanaa,riisiä,pastaa,salaattia,jugurttikastiketta ja leipää. All inclusive matkat ovat kalliimpia, tarkoittaa sitä että saat juoda niin paljon kuin haluat koko risteilyn ajan. Turkkilainen poppi musa pauhaa ja 56 asteen helleaallossa oikeestaan tää on paras tapa olla, koska yläkannella edes vähän saat nauttia tuulenväreestä ! Kaikki veneet pysähtyy aina Turunc -kaupungissa, siellä on kivoja kahviloita, jätskibaareja sekä markkinakojuja. Kannattaa tsekkailla jos erehdyt botskille.

Lovin life <3

Seuraan liittyi keskiviikkona myös Andrea, norjalainen tyttö jonka tapasin viimeksi 2011. Molemmat saaneet lapsia ja elämäntilanne täysin muuttunut kun vertaa tuohon vuoteen 2011 kun viimeks yhdessä oltiin. Oli superihanaa nähdä ja päivittää kuulumiset Andrean kanssa. Ihana tyttö, niiiiiin hauska <3

Andrea, minä ja Claire edustamassa Santanassa <3

Mun synttärit juhlittiin torstaina ja kaikki rakkaat täältä oli paikalla. Ihanat Clairen järjestämät juhlat ja kaikki ystävät koolla kruunasivat mun hienosti alkaneen päivän. Aamulla sain paketin missä oli 2 kesämekkoa,sormuksia, meikkejä, kaikkea ihanaa pikkutavaraa ja nameja mistä Claire tietää mun tykkäävän. Päivä vietettiin ruskettuen, ja nahkaa kärtsäten sekä syötiin tosiaan toi ihana aamiainen mun synttäriaamuna. Päivällä lennettiin taivaalla riippuliitimessä. Valmistauduttiin iltaan ja lähdettiin mun lempparipihvipaikkaan illallistamaan kahdeksan maissa. Sieltä mut vietiin juhlapaikalle Chigaco baariin jonne oli ilmestynyt kaikki mun kaverit ja tärkeimmät ystävät sieltä ! Meillä oli niin hauskaa että kello kun tuli 2.00 ja piti jo juosta Bar streetille tanssiklubeille, Claire unohti pyytää tilaamansa kakun ja jätettiin se baarin jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää ! Bar streetillä tanssittiin aina 4 asti ja loppuaamun muistelmat onkin vähän hatarat, eli siis nappiin meni nää bileet :) Kiva todeta että kyllä mäkin vielä jaksan!

Heräsin ylläriin joka sisälsi vaikka mitä ihania juttuja <3
...Ja Andrea tuli huoneeseen laulaen synttärilaulua ja oli tehnyt omat kaameet sekotukset mun synttäridrinksulasiin :D Siitä se sitten alko juhliminen.
Synttärimuija <3
Unohdettu synttärikakku,jossa Turkkilaiseen tyyliin väärä teksti. Piti lukea hbd chebbs (Clairen mulle keksimä lempinimi) siinä luki sitten hbd chefs. Tästäkö se riemu repes :D Syötiin kakku seuraavana iltana ja kahviteltiin,oli muuten hyvää !

Seuraavana aamuna olotila oli hiukan hutera, ja päivä meni aikalailla rannalla ja merssä lilluen :) Kreisejä bilekuviakaan ei oo tältä reissulta kauheesti koska oltiin aika relax, tehtiin kaikenaista muutakin kuin juostiin illat clubbailemassa. On sekin kieltämättä tuolla hauskaa, mutta seuraavan aamun olotila ei houkuttele 56 asteen helteessä ;) Käveltiin joka paikkaan ja suhattiin skoottereilla milloin missäkin. Oli myös siistiä vielä muistaa kieltäkin jonkin verran, vaikka sitä tulee käytettyä todella harvoin. Niille ketä miettii miksi mennään aina samaan mestaan...sitä ei vaan oikeestaan pysty selittämään, toivottavasti avasin edes vähän siitä viehätyksestä mitä tunnen paikkaa kohtaan.

Turkey <3
Illalla lämpöasteet vielä siellä 37 asteen kieppeillä! Aurinko laski noin kuudelta.

Koitti lähdön hetki ja mun piti hyvästellä Claire, (Andrean hyvästelin jo illalla, koska kreisi pilemuija suunnisti taas baarikadulle) aamulla 26.6 kello.7.45. Ootettiin hotellin eessä mun kyytiä, ja kumpikaan ei oikein siinä pystynyt puhumaan. Kyyneleet tulvi silmiin ja itkua ei voinut pysäyttää. Halattiin tiukasti enkä olisi halunnut irrottaa käsiäni Clairen ympäriltä. Kuskini näytti kelloa ja mutisi turkiksi jotain. Se oli mentävä. Claire jäi pyyhkimään silmiään ja mä vaan vilkutin ja itkin. Siinä se. Puhuttiin heti puhelimessa päästyäni kotiin <3 Sitä ei oikein osaa selittää. Joka kerta kun koittaa se hetki että meidän tiet eroo taas hetkeksi ja ei oo vielä varmuutta milloin taas nähdään, tuntuu kun joku repis oikeesti mun sydämen ulos mun rinnasta. En voi ymmärtää taas hetkeen et C ei oo tossa nauramassa, ja joka aamu oota mua aamupalalle. Mä tiedän et nyt mulla on paljon töitä ja saan ajatukset kohta muualle mutta se ottaa aikansa. Ja koska olen niin malttamaton saattaapi olla että elokuun loppusta syyskuun alkuun vietän taas viikon Clairen kanssa :) ! Tällä kertaa otan vaan pikkuherran mukaan ja tripistä tulee viäläkin rauhallisempi versio. Sitä odottellessa.

Jos lomakohteeksi meinaat Turkkia, suosittelen. Ihmiset ovat ystävällisiä, ravintoloissa paras palvelu, vielä jokseenkin halpa kohde, ihanaa ja tuoretta herkullista ruokaa, kauniit maisemat ja lämmin ilmasto takaa sulle miellyttävän loman <3 Löytyy myös runsaasti erilaisia aktiviteetteja jeppisafareista, hevosajeluihin, turkkilainen saunakin on elämys, sekä päiväretkiä hienoille paikoille on rutkasti. Sori jos mun postaus on jotenkin sekava, mä koen vaan nyt näitä masennuksen ja surun erilaisia sekalaisia fiiliksiä vaikka olikin ihana nähdä Leon jota tuli ikävä, pikkumies on kasvanut hurjasti viikossa tai siltä se tuntui. Kiljahteli ja suukotteli minua eilen kun kotiin päästiin ! Takana jälleen hieno reissu turkin Marmariksessa, katseet jo seuraavassa. xx

FOCUS ON SIELLÄ ELOKUUN LOPUSSA, nyt sikana duunia ! ;)