Jos kävisimme kahvilla tänään...

Kertakaikkisen hurmaavalla Parempia polkuja -blogin Tiinalla on ihana tapa kertoa kuulumisistaan. Niin ihana, että ajattelin röyhkeästi varastaa idean itselleni :) Lähtisitkö siis kanssani kahville? Siitä huolimatta etten juo kahvia, vaan päätyisin vesilasilliseen tai Trip-mehuun?

Jos kävisimme kahvilla tänään... kertoisin sinulle, miten riemuissani olen siitä, että aivan liian pitkään jatkunut flunssa alkaa vihdoin näyttää häipymisen merkkejä. Kuten nillityspostauksessani totesin, sitä todella osaa nyt arvostaa toimivia hengitysteitä. Yöllä nenä tuppaa menemään vielä vähän tukkoon, mutta noin muuten ero loppuviikon tunnelmiin on kuin yöllä ja päivällä.

Jos kävisimme kahvilla tänään... kertoisin sinulle, miten ristiriitaisia fiiliksiä tämän kuukauden työreissut Jyväskylään ovat saaneet aikaan. Kertoisin, miten työvuorojen ja reissujen määrän selvittyä ensireaktio meinasi lipsahtaa pienen paniikin puolelle kun mietin, että miten hemmetissä jaksan. Pakko nostaa hattua reissutyötä tekeville ja paljon autoileville, sillä minusta ei todellakaan olisi sellaiseen jatkuvalla syötöllä. Inhoan pitkien matkojen ajamista yksin ja varsinkin pimeällä, ja Mikkeli-Jyväskylä -välillä pääsee suhailemaan n. 80 kilometriä ilman katuvaloja. Voi mitä juhlaa... No, saanpahan ainakin siedätyshoitoa inhotuksilleni.

Lisäksi harmittaa se, että olen väsyneenä (vähän) känkkäränkkä. En totisesti ansaitse Kuukauden Avovaimo -palkintoa joulukuussa, mutta onneksi isäntä ei ole vielä vaihtanut lukkoja reissulaisen pyrkiessä sisään kotiovesta.

Toisaalta nuo reissut ovat tuoneet ihan mukavaa vaihtelua perusarkeen, ja voipahan ainakin sanoa kuukauden kuluvan hippulat vinkuen. Joka viikko vain odottaa, milloin on lähdettävä, ja kotiutuessa on aina jo perjantai. Ja onhan Jyväskylän ydinkeskusta varsinkin joulun alla ihan hauska paikka - saattaisin naureskellakin sinulle, että onneksi työvuorot ovat 10-19 enkä ennätä säntäillä ihanasta pikkuputiikista toiseen.

Jos kävisimme kahvilla tänään... kertoisin sinulle, miten paljon jo odotan paluuta normaalirytmiin treenien osalta. Kertoisin, kuinka kävin viime viikon alussa polkemassa crosstrainerilla kuviteltuani flunssan olevan jo menossa ohi. Ja kuinka se tuntui jotenkin... oudolta. Toisaalta paikka oli tuttu ja naamat samaten, ja poljin sillä samalla crossarilla millä aina. Jotenkin kolmessa viikossa oli kuitenkin ehtinyt tulla jotenkin vieraantunut fiilis.

Kertoisin sinulle myös, miten paljon lämmitti mieltä saada Bodyjamin ohjaajalta kommentti Facebookiin kirjoittamaani flunssavalitukseen. Oli kuulemma ollut jo vähän huolissaan, kun minua ei ole näkynyt <3

Tätä fiilistä on ikävä.

Jos kävisimme kahvilla tänään... juttelisimme ehkä myös musiikista. Kertoisin sinulle olevani tällä hetkellä ihan liekeissä Alan Walkerin Alone-biisistä ja Mike Perryn Inside the Lines -biisistä. Ja ihmettelisin ehkä ääneen, miten Alan Walker onnistuu tehtailemaan pelkkiä emähittejä.

Jos kävisimme kahvilla tänään... kertoisin sinulle, miten pikkutyttömäisen innoissani askartelin tänä vuonna itse joulukortit. Ja vaikka kyseessä olikin käytännössä vain paperinpalojen liimaaminen päällekkäin, suurimmasta osasta tuli jopa ihan kivoja. Halpaa se touhu tosin ei ollut, vaan tarvikkeita ostellessa meinasi lähteä pahemman kerran lapasesta...

15 ensimmäistä, yhteensä väkertelin 25.

Jos kävisimme kahvilla tänään... tunnustaisin sinulle syöneeni menneenä viikonloppuna miltei laatikollisen Pätkis-karkkeja. En tiedä miksi, mutta ne vain maistuvat parhaimmalta yksittäispakattuina. Liekö niissä eniten kuorrutetta, vai säilyisivätkö paremmin paperiin käärittynä. Saattaisin myös tunnustaa, että todennäköisesti ostan jouluksi tai ainakin joulun jälkeiseksi ajaksi vielä toisenkin boksin. Sillä onhan niitä oltava varastossa, kun ei sitten taas pitkään aikaan saa.

Pätkiksiä on näköjään ostettu ennenkin...

Jos kävisimme kahvilla tänään... kertoisin sinulle, että taidan yrittää alkuvuodesta taas kerran jonkinlaista painonpudotusrupeamaa. Pystyn jollain tasolla hyväksymään itseni nykyisessäkin koossa mutta en usko, että tämänhetkinen oloni on niin hyvä, kuin se ilman pöhötyksiä voisi olla. Kertoisin sinulle myös, että todennäköisesti käynnistän tämän projektin ilman mitään aikarajoja tai varsinaisia tavoitepainoja ja katson, toimiiko sellainen sallivampi ote piiskaamista paremmin.

Entäpä sinä? Kertoisitko minulle jotain erityistä? :)